Aluevaaleista kannattaa kiinnostua nyt
15.11.202101:00
”Aiotko äänestää aluevaaleissa?” ”Ai missä? Milloinkas ne ovatkaan?”
Niinpä.
Vaalien myyvin puoli taitaa olla medialtakin vielä löytämättä, mutta pieni pysähdys asian äärelle on kaikille paikallaan.
Tammikuussa toimitetaan Suomen ensimmäiset aluevaalit, joissa perustetaan 21 hyvinvointialuetta ja niistä jokaiseen valitaan 59–79 valtuutettua neljäksi vuodeksi. Hyvinvointialueelle siirtyy kunnilta muun muassa sosiaali- ja terveystoimen vastuut sekä pelastustoimi.
Voi kuulostaa kuivalta, mutta haukottelijoidenkin kannattaisi olla hereillä. Tulevat aluevaltuustot päättävät nimittäin esimerkiksi terveyspalveluiden sijainnista. Siksi valituilla voi olla joidenkin poliitikkojen mielestä paljonkin väliä.
Teoriassa palveluiden sijainnit voidaan miettiä kokonaan puhtaalta pöydältä, mutta käytännössä nykyiset paikat ja palvelut säilynevät nykyisten sote-kuntayhtymien peruina sellaisinaan – ainakin aluksi. Jatkossa paikat määräytyvät varmasti käytön ja kustannusten mukaan, aivan kuten kunnissa nykyään.
Toisaalta jos jotakin lakkautetaan, samaa toimipistettä tuskin palauttaa seuraavakaan valtuusto, joka valitaan vuonna 2025. Palvelujen karsintaa olisi tehty ennen pitkää muutenkin.
Keskustalle aluevaalit ovat tarkka paikka. Maakuntia mukailevat hyvinvointialueet ovat sen haluama rakenne, jota esimerkiksi kokoomus vastusti turhana hallintoportaana kuntien ja valtion väliin. Keskustan ajatuksena lienee ollut, että koska se on vahva maakuntien kunnissa, se pääsee päättämään myös uusissa maakunnissa eli aluevaltuustoissa.
Käykö näin? Ei välttämättä, sillä vaaleissa ei ole äänileikkuria. Se tarkoittaa, että äänet ja paikat voivat päätyä isoihin pitäjiin ja pienet kunnat jäädä ilman edustajia ja nykyisten palvelujen puolustajia. Siksi vuosia sitten kymmenen kunnan liittyessä Saloon pienen Särkisalon äänet keskitettiin yli puoluerajojen yhdelle ehdokkaalle, joka pääsi Salon suureen valtuustoon. Auttoiko se, on toinen juttu.
Keskustan aluevaalilupauksena on ”vahvistaa lähipalveluja” ja taata jokaiseen kuntaan vähintään yksi sosiaali- ja terveysasema. Lupaus on iso ja kannattaa pitää mielessä.
Aluevaalien voittaja voi hyvin olla myös kokoomus. Se on gallupien ykkönen ja esimerkiksi yrittäjien ylivoimainen suosikki aluevaaleissa. Syynä lienee sote, jonka palvelut tämä hallitus on ottanut julkisiin käsiin ja joita kokoomus antaisi yksityistenkin hoitaa palveluseteleillä.
Voittaapa vaalit kumpi tahansa, seurauksena lienee kaupunkien voitto ja ennen pitkää maaseudun palveluja karsiminen.Kokoomuksessa aavistellaan, että keskusta kippaa sen lantakuorman keskittäjä-kokoomuksen niskaan, vaikkei tämä halunnut koko maakuntamallia eikä tällaista äänestystapaa.
Perussuomalaiset taas ei saa väännettyä näistä maahanmuuttovaaleja eikä siis voittoa, eikä kutistuvan kannatuksen SDP saa väkeään liikkeelle.
Vaalien tienoilla tammikuussa työmarkkinaneuvottelut käyvät kuumina, lakkoase viuhuu ja hallituksen edessä on isoja ja repiviä asioita, kuten työllisyysratkaisut sekä maankäyttö- ja rakennuslaki. Villeimmät veikkaavatkin jo, että keskusta hakeutuu helmikuussa oppositioon kasvattamaan kannatustaan kevään 2023 eduskuntavaaleihin.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
