Uudet kunnanvaltuutetut kovan paikan edessä

Kuntavaaleissa valittiin kuntien ja kaupunkien valtuustoihin yhteensä 8 859 valtuutettua, joista uusia 43,9 prosenttia (Tilastokeskus). Monelle uudelle valtuutetulle tulee yllätyksenä, miten huonossa kunnossa kuntatalous on, eikä politiikan tekeminen ole pelkästään iloisia päätöksiä ja vaalilupausten toteuttamista.

Ennen koronaepidemiaa 2019 Manner-Suomen 293 kunnasta 225 teki negatiivisen tuloksen. Lainaa kunnilla oli yhteensä 18,5 miljardia euroa ja konsernilainaa 39,1 miljardia euroa.

Isolta osaltaan kuntien vaikea taloudellinen tilanne johtuu sosiaali- ja terveyskulujen nopeasta noususta, kasvavasta vanhusväestöstä ja nuorison pahoinvoinnin lisääntymisestä.

Monessa kunnassa lähes kaikkia säästötoimenpiteitä on jo käytetty ja lisäsäästöt heiken­tävät merkittävästi kunnan palvelutasoa. Iso osa kunnan- ja kuntayhtymien työntekijöistä on sote-palveluiden lisäksi varhaiskasvatuksessa ja opetuksessa, joten henkilöstöä on vaikea nykyistä enemmän vähentää.

Kuntalaiset vastustavat energiaomistusten ja palvelu­yhtiöiden myyntiä yksityisille sijoitusyhtiöille, peläten kunnan osinkotulojen ja työpaikkojen menetystä sekä asiakasmaksujen nousua. Kunnan käytöstä poistettujen kiinteistöjen ostotarjoukset ovat olleet kiinteistöjen arvoon nähden pieniä eikä omaisuuden myynnillä korjata pysyvästi kunnan taloutta.

Useat kunnat tarvitsevat nopeasti lisää kasvavaa yritys­toimintaa, työpaikkoja, asukkaita ja verotuloja, välttääkseen kriisikunnaksi joutumisen. Jos tämä olisi helppoa, olisi se jo tehty.