Hölmöläisten peitonjatkamista

Oppivelvollisuusikää nostetaan, jotta saadaan nuoret istumaan siellä, missä he eivät ole ennenkään viihtyneet. Lukioita lakkautetaan. Opiskelupaikkoja jää vapaaksi matematiikkapohjaisilla aloilla, koska nuoret eivät uskalla ottaa muita kuin ensisijaisesti hakemiaan opiskelupaikkoja.

Aikuislukiot pullistelivat jo viime talvena pääsykokeisiin preppaajista.

Hölmöläisten peitonjatkaminen jatkuu. Kaikki pitää saada koodaamaan, ja tulevaisuudessa koodaajia riittää, jos saadaan koodikouluja. Voisiko Yle tulla apuun?

Lukionsa lopettavilla nuorilla ei ole useinkaan tietoa siitä, mitä mahdollisuuksia muun muassa matematiikkaa opiskelemalla tarjoutuu. Tarvittaisiin median apua tiedon levittämiseen. Voisivatko poliitikot vaikuttaa esimerkiksi Ylen ohjelmiin?

”Kesälomat katkaisevat kovan koulutuskeskustelun”, kirjoitti Savon Sanomat (SS)pääkirjoituksessaan 31.5. Ehkä valtamedia haluaa keskittyä kesätapahtumiin ja hauskan pitoon, mutta sosiaalisessa mediassa keskustelu kiihtyy.

Ja hyvä näin, sillä nyt myös opettajilla ja kansanedustajilla on aikaa osallistua keskusteluun. Muun muassa Facebook-ryhmässä ”Tulevaisuuden lukio - valtakunnalliset tavoitteet ja tuntijako” käydään kiivasta mielipiteiden vaihtoa.

Sote, kuntauudistus ja Nato ovat olleet eduskunnan ja median kestosuosikkeja. Politiikasta tulisi kiinnostavampaa, jos kiinnitettäisiin enemmän huomiota yhteiskunnan perustaan, koulutukseen.

Toivottavasti huomattiin Sonkajärven rehtorin Auli Halosen ”Hätähuuto korpimaiden sivistyksen puolesta” (SS 7.6.). Pienet maaseutulukiot tulee säilyttää.

Usein esitetty käsitys, että matematiikan parissa töitä on vain opettajilla, on virheellinen.

Opinto-ohjaus ei toimi, ja media ei suostu kertomaan, mihin matemaatikot työllistyvät.

Matematiikka pätevöittää ajattelemaan. Sivuaineilla voi suunnata ajattelunsa halutulle alalle: tekniikka, lääketiede, biologia, ICT, taloustieteet, yhteiskuntatieteet... ja Oulussa lähes kaikki nämä ovat saman katon alla.

Matemaatikoiden tukea tarvitaan lääketieteellisessä, taloustieteellisessä, metsätieteellisessä, teknillistieteellisessä, yhteiskuntatieteellisessä, biotieteellisessä tutkimuksessa ja koulutuksessa.

Matemaatikkoja toimii biostatistikkoina sairaaloissa, tutkijoina tutkimuslaitoksissa ja yliopistoissa, matemaatikkoina teollisuudessa, pankeissa, vakuutuslaitoksissa, verohallinnossa, ohjelmistosuunnittelijoina, suunnitteluinsinööreinä, johtajina ja jopa kunnanjohtajina.

Yksi positiivinen puoli matematiikan opiskelussa on se, että voi vähällä vaivalla kouluttautua opettajaksi tai muulle alalle, jos tutkijan tehtävät ja yritysmaailma eivät kiinnosta, Tiedän, että näin on tapahtunutkin.

Matematiikan opettajien tarve on suuri, sillä ei liene oppilaitosta, jossa ei opiskeltaisi matematiikkaa.

Välivuosia ei kannata suosia.