Kyläkoulu tuottaa hyvinvointia kaikille
13.4.201116:00
Koulun lakkautus on arvovalinta. Rahaa saattaa säästyä, mutta hyvinvoinnille ei ole lakkautuslaskelmissa pantu hintaa.
Pien- ja lähikoulujen puolestapuhujat ovat tyrmistyneitä koulujen lakkautuksista. Heidän mielestään päättäjät ajattelevat usein vain lyhyen ajan rahallisia säästöjä, vaikka monella koulun mukana menetetyistä asioista ei ole hintaa.
”Oppimistuloksista saadaan tinkiä ja maaseutu autioituu”, kiteyttää professori Eira Korpinen Jyväskylän yliopistosta. Hänen mukaansa kyläkoulu on eri-ikäisten ihmisten oppimisen, kulttuurin ja toiminnan keskus, joka tuottaa hyvinvointia kaikille.
”Sitä sietäisi ajatella, kun koulun lakkautusta mietitään. Oppimistulokset ovat yhtä hyviä pienissä kuin isoissakin kouluissa, joten niillä ei voi pienten koulujen sulkemista perustella. Puhumattakaan muista asioista, kuten identiteetin kehityksestä ja oppilaiden ja opettajien viihtymisestä. ”
Parikymmentä vuotta sitten alle 50 oppilaan peruskouluja oli Suomessa yli kaksituhatta, nyt enää reilut seitsemänsataa.
Lakkautustahti kiihtyi vuonna 2006, kun kuntien valtionosuudesta poistui pienkoulujen korvamerkintä. Korpisen mukaan se oli selvä merkki kunnille, että pienet yksiköt saa lopettaa.
”Ainoa lähikouluihin liittyvä lainkohta on, että perusopetuslaissa määritellään koulumatkan kestoksi enintään kaksi ja puoli tuntia päivässä alle 13-vuotiailla oppilailla. Lakia rikotaan yleisesti, mutta siitä ei seuraa kunnille mitään rangaistusta eivätkä vanhemmat juurikaan perää oikeuksia lapsilleen tässä asiassa”, Korpinen harmittelee.
Kyläkoulu on usein kylän ainoa palveluja tarjoava laitos. Sen tiloissa järjestetään muutakin kuin koulutoimintaa. Korpisen mukaan mahdollisuuksia olisi moneen, ja koulutiloja voitaisiin käyttää ympäri vuoden tehokkaasti, sillä koulu sijaitsee usein kylän kauneimmalla paikalla.
Säästöt syöty nopeasti
Kunnat perustelevat koulujen sulkemista yleensä oppilasmäärän pienuudella. Säästöiksi ne laskevat henkilökunnan palkat, kiinteistökulut ja ruokailun. Toisaalta lisäkustannuksia aiheutuu oppilaiden koulukuljetuksista, uusien tilojen kunnostamisesta ja erityisopetuksen määrän lisääntymisestä luokkakokojen kasvaessa.
Suunnittelija Sami Tantarimäki Turun yliopistosta on tutkinut koulujen lakkauttamisista koituvia säästöjä ja todennut, että useissa tapauksissa hyöty on syöty parissa vuodessa.
”Säästöjä punnittaessa haasteena on, kuinka mahdollisimman monelle olennaiselle asialle ja arvolle löydetään hintalappu.” Tantarimäki huomauttaa, että koulun lakkauttamisella saattaa olla kauaskantoiset vaikutukset kylän elinvoimaisuuteen, muuttoliikkeeseen ja sitä kautta koko kunnan vetovoimaisuuteen.
Koulujen lakkauttamiskiistat johtuvat Tantarimäen mukaan paljolti siitä, että asukkaita ei ole kuultu valmistelussa, vaan tieto lakkautuksesta tulee asukkaille vasta, kun valmistelu on jo pitkällä. Vanhempien ja kyläläisten osallistuminen ei ole osa prosessia, vaan vastareaktio yllättävälle tiedolle.
”Kunnan tulisi nähdä asukkaiden tuoma arjen ja alueensa asiantuntemus mahdollisuutena eikä rasitteena. Kuntaliittokin ohjeistaa kuntia käymään keskustelua asukkaiden kanssa laadukkaista opetuspalveluista ja opetuksen tavoitteista.”
Tantarimäen mukaan lakkautuksista ei tulevaisuudessakaan päästä, mutta prosessia voi helpottaa ottamalla asukkaat mukaan suunnitteluun.
Lähde: Korpinen Eira (toim.): Eläköön kyläkoulu,
PS-kustannus, 2010.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
