Talousjohtaminen korostuu maatalousyrityksissä

Verotukseen liittyvä kirjanpito ei anna riittävästi tietoja maatilan talousjohtamiseen. Kuva: Kari Salonen

Maataloustuotannosta kerääntyvän tiedon määrä on lisääntynyt ja sen merkitys niin maatalousyrittäjille, panos- ja jalostusteollisuudelle kuin kuluttajillekin on tullut yhä tärkeämmäksi. Useimmat modernit traktorit, lypsyrobotit ja sadonkorjuukoneet keräävät automaattisesti standardisoitua tietoa muun muassa koneiden käytöstä, maaperästä, sadosta, eläinten terveydestä ja maidon laadusta.

Maatalousyritykseen kohdistuukin paineita operatiivisen toiminnan seuraamiseen yhä tarkemmalla tasolla. Tämän hyvinkin yksityiskohtaisen tiedon täysimääräinen hyödyntäminen edellyttää tiedon yhdistämistä maatalousyrityksen yksityiskohtaisiin taloustietoihin.

Useimmat maatalousyrittäjät tekevät kirjanpidon vain verotuksen vähimmäisvaatimusten mukaisesti. Silloin kirjanpidoksi riittävät maksuperusteisesti kirjatut tulot ja menot ja niiden perusteella pystytään tekemään veroilmoitus ja kirjanpidon muu hyötykäyttö jää vähäiseksi.

Maatalouden kirjanpidon tekemiseen ei ole käytössä automaattisia järjestelmiä, joten kirjanpidon jatkuva ajan tasalla pitäminen on työlästä. Kuitenkin esimerkiksi budjetoinnin täysimääräinen hyödyntäminen vaatisi myös budjetin toteutumisen seurantaa esimerkiksi kuukausittain.

Maatalouden verokirjanpito ei vaadi taseen tekemistä, mutta kannattavuuden laskenta vaatii käypien arvojen mukaan laskettua tasetta, jossa otetaan huomioon myös tuote- ja tarvikevarastojen arvot.

Yhdenmukaiset, laadukkaat ja siten myös luotettavat taloustiedot antaisivat mahdollisuuden tuottaa maatalousyrittäjille keskeiset talouslaskelmat yritysten nykyisen taloustilanteen tarkasteluun. Edelleen ne voidaan yhdistää tuotantotietoihin ja näin voidaan tukea maatalousyrittäjää entistä paremmin yrityksen taloushallinnossa, resurssien hallinnassa ja yleensäkin suorituskyvyn parantamisessa.

Nykytilan arvioinnin lisäksi laadukkaita taloustietoja voidaan käyttää maatalousyrityksen liiketoimintasuunnittelussa. Laadukkaat taloudelliset tiedot vähentävät epävarmuustekijöitä ennakkosuunnittelussa, mikä mahdollistaa paremman riskinhallinnan maatilan johtamisessa.

Täysi hyöty standardisoidusta talousdatasta saadaan, kun käytettävissä on useamman vuoden tiedot. Tällöin huomio ei enää kiinnity lyhyen ajan talouden vuosivaihteluihin, vaan kyetään näkemään pidemmän ajan kehityssuunnat. Laadukkaat taloustiedot voivat hyödyttää maatalousyrittäjiä monin eri tavoin ja parantaa maatalousyrityksen pitkän aikavälin menestystä.

Talousdatan hyödyntämisessä keskeisimpiä kohtia on riittävä tilitarkkuus. Usein verokirjanpidossa tuloeriä ja erityisesti menoeriä yhdistetään sisällöltään vaihteleviksi summiksi. Koska tiliöinti ei ole tarpeeksi yksityiskohtaista, yrityksen kustannusrakenne jää epäselväksi ja se heikentää tietojen käyttökelpoisuutta sekä neuvonnassa että tutkimuksissa.

Yksityiskohdaton ja epäjohdonmukainen taloustiedon keruu rajaa myös maatilayritysten vertailukelpoisuutta, jolloin maatalousyrityksen potentiaaliset tehostamiskohteet taloudellisen suorituskyvyn parantamiseksi jäävät saavuttamatta.

Maatalousyrityksen kannattavuuden ja talousjohtamisen näkökulmasta olisikin suotavaa painottaa kysymystä teknologian tai toimenpiteiden rahallisesta hyödystä maatalousyrityksissä. Kehittäviä maatalousyrittäjiä kiinnostavat usein myös uusien teknologioiden tuomat mahdollisuudet maatalousyrityksille. Silloin keskeisenä kysymyksenä tulisikin olla, millä rajakustannuksella maatilayritys pystyy tuottamaan uusien teknologioiden avulla.

Jotta taloustieto saadaan tehokkaammin hyötykäyttöön ja data-analytiikan keinoin parempilaatuista tietoa maatalousyrittäjien päätöksenteon tueksi, täytyy kerätyn taloustiedon olla laadukasta ja johdonmukaista. Maatalousyrityksen taloustietojen keräykseen tarvitaankin luotettava tiedonkeruujärjestelmä, joka koostuu kerättävistä tiedoista, tietoa käsittelevistä osaavista henkilöistä ja tietojen käsittelyohjelmistoista.

Nykyiset kirjanpitokäytännöt eivät huomioi yllä mainittuja tarpeita tai mahdollisuuksia riittävässä mittakaavassa. Kirjanpitojärjestelmien standardisointi Luonnonvarakeskuksen kannattavuuskirjanpidon tai ProAgrian kirjanpitojärjestelmien mukaisesti tukisi kehitystä kohti tarpeeksi yksityiskohtaista tiliöintiä, joka mahdollistaisi edellä mainitun mukaista tuotannon ja talouden johdonmukaista seurantaa.

Mikael Dahlvik

tutkija

Luonnonvarakeskus

Ari Enroth

johtava asiantuntija

ProAgria Keskusten Liitto

Timo Pajula

talouden ja johtamisen asiantuntija

ProAgria Etelä-Pohjanmaa