Sähkön toimitusvarmuus – kuinka paljon on tarpeeksi?

Maaseudun Tulevaisuudessa 22.1. murehdittiin kallista tuontisähköä ja tuulivoiman tuotantoa.

Ilman tuontia sähkön hinta olisi Suomessa nyt paljon korkeampi. Naapurimaista virtaa meille edullista sähköä, edullisempaa kuin suomalaisen lisätuotannon hinta olisi.

Yhteinen eurooppalainen ja Itämeren alueen sähkömarkkina on keskeinen edellytys Suomen huoltovarmuudelle ja edullisen energian saatavuudelle. Yksin Suomi olisi todella yksin.

Sää ei ole erityisen kylmä tai sähkönkulutus poikkeuksellista. Etelä-Suomessa hätyyteltiin 22.1. aamulla 20 asteen pakkasia, mikä on tavanomaista talvisäätä.

Suurin sähkönkulutus oli kello 8–9 välillä mitattu 14 374 megawattituntia (MWh). Se on enemmän kuin viime talven huippukulutus 14 062 MWh 28.2.2018 mutta alempi kuin Suomen kaikkien aikojen sähkön kulutusennätys tammikuussa 2016, 15 105 MWh.

Talvea on vielä jäljellä. Uudet tuulivoimalat tuottavat hyvin myös pakkaspäivinä, ja tiistaina mitattu ja arvioitu noin 400 MW:n tuulituotanto on tärkeä osa suomalaista sähköntuotantoa.

Merkittävin talvikauden sähköntuotantomuoto on sähkön ja lämmön yhteistuotanto, jonka kokonaisteho tällaisena kylmänä talvipäivänä on lähes 5 000 MW. Tämä on noin puolet Suomen koko sähköntuotannosta. Yhteistuotannon tulevaisuudesta kannattaakin huolehtia.

Harmillisesti sen tulevaisuutta vaikeutetaan erinäisillä poliittisilla päätöksillä, alkaen kivihiilikielto-keskustelusta ja viimeisimpänä nostamalla yhteistuotannon päästöjen tuplaverotusta. Ensin päästöt katetaan päästöoikeuksilla, jonka päälle tulevat yhä korkeammat päästöperusteiset polttoaineverot.

Suomen sähkötehon riittävyys ei ole uhattuna, vielä. Kotimaista sähköntuotantoa koskevia päätöksiä tehdään ilman riittävää kokonaiskuvaa. Välillä halutaan jotain lisää, seuraavaksi kieltää toista ja lopuksi surkutellaan suljettuja voimaloita.

Aivan ensimmäiseksi pitää määritellä, millaista toimitusvarmuuden tasoa Suomessa ­halutaan. Mikä on hyväksyttävä todennäköisyys sille, että sähkö ei riitä ja sen saatavuutta pitää joiltain osin rajoittaa?