Taantuma kolkuttaa jo ovella
Jukka Koivula: "Kun vielä Euroopan talouden veturi Saksa on alkanut viime aikoina yskiä, alkavat globaalit talousnäkymät näyttää huolestuttavilta."21.8.201902:00
Maailmantalouden taivaalle on viime aikoina kasautunut kosolti tummia pilviä.
Yhdysvaltain ja Kiinan välinen kauppasota on kuluneen vuoden aikana ottanut jatkuvasti lisää kierroksia.
Elokuun alussa New Yorkin arvopaperimarkkinat lähtivät syöksyyn, kun Kiinan valuutta juanin äkillinen ja jyrkkä heikkeneminen säikäytti sijoittajat.
Juanin hyytyminen oli suoraa seurausta Yhdysvaltain presidentin Donald Trumpin Kiinalle langettamista uusista kauppatulleista.
Maailman suurimman ja toiseksi suurimman kansantalouden yhä vakavampia sävyjä saava nahistelu ei voi olla vaikuttamatta laajemmin koko maailmantalouteen.
EU:n ja Venäjän kauppasuhteet ovat olleet jäissä jo puoli vuosikymmentä molemminpuolisten talouspakotteiden myötä.
Myös levottomuudet Lähi-idän öljyreiteillä Hormuzinsalmella sekä Britannian Brexit-kipuilu lisäävät maailmanlaajuisen talouslaman riskiä.
Kun vielä Euroopan talouden veturi Saksa on alkanut viime aikoina yskiä, alkavat globaalit talousnäkymät näyttää huolestuttavilta.
Vientivetoisena maana Suomessa kannattaa seurata erityisellä herkkyydellä sitä, mitä maailmalla tapahtuu.
Nykyistä hitaampi kasvu ja taloudellisen laskusuhdanteen uhka kohtaavat todennäköisesti Suomea 2020-luvun alkuvuosina. Taantuma kolkuttaa jo ovella.
Rinteen hallituksen ohjelma on maailman tapahtumat huomioiden hämmästyttävän optimistinen.
Hallitusohjelma lähtee siitä, että työllisyys nousee Suomessa nykyisestä noin 72 prosentin tuntumasta 75:een neljässä vuodessa.
Näin mittava työllisyyden kohentuminen ei ole tavoitteena mahdoton, mutta vaativa ja kova se on.
Täytyy varautua siihen, että maailmantalouden kyykkääminen saattaa vetää Suomen talouden alavireiseen kierteeseen.
Rinteen hallitus investoi alkumetreillään muun muassa koulutukseen, sosiaaliturvaan ja infrastruktuuriin. Myös kehitysyhteistyön määrärahoja tarkastetaan ylöspäin.
Menoeristä jokainen on sinänsä hyvin perusteltu. Suomi on kansainvälisesti tunnettu ja arvostettu korkeatasoisesta koulutuksestaan, erityisesti peruskoulustaan. Alueellisesti kattava ja korkeatasoinen koulutus on jatkossakin Suomen menestyksen edellytys.
Esimerkiksi pienimpien eläkkeiden korotus tulee nyt monelle todelliseen tarpeeseen.
Infrainvestoinnit parantavat saavutettavuutta ja teollisuuden kilpailukykyä koko maassa.
Jos työllisyys ja talous eivät kehity hallitusohjelman optimismin mukaisesti, on keinovalikoimassa syytä pitää erilaisia instrumentteja.
Joitakin menonlisäyksiä perutaan, jos talous sakkaa.
Valtiontalouteen saatetaan kerätä lisää rahaa esimerkiksi maltillisilla veronkorotuksilla palkansaajille.
Hallituksen olemassa oleva linjaus siitä, ettei yrittäjien verotus kiristy, puolestaan turvaa Suomen kilpailukykyä ja helpottaa yrittäjien asemaa.
Hallitusohjelmassa varaudutaan myös elvyttämään taloutta erillisellä mekanismilla, joka voidaan ottaa käyttöön poikkeuksellisessa suhdannetilanteessa. Enimmillään mekanismin kautta työnnettäisiin markkinoille rahaa miljardi euroa.
Jos taloustilanne ei edelleenkään kehity suotuisasti, ajaudutaan vääjäämättä sopeutusten ja leikkausten tielle. Silloin olisi kyettävä huolehtimaan siitä, ettei heikompiosaisten asema heikkene.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
