Pitääkö jo 15-vuotiaana tietää, mitä haluaa tulevaisuudessa tehdä? Alan vaihtamista ei saa enää vaikeuttaa

Hallitus on esittänyt, että korkeakoulututkintoja ei voisi jatkossa käydä useampaa yhtä aikaa. Kuvassa Itä-Suomen yliopiston Kuopion kampus. Kuva: Timo Villanen

Mielipide|Koulutus

11.3.202609:39

Kolumni

Anniina Jokinen

Toisen asteen yhteishakua on jäljellä vielä vajaa viikko, korkeakoulujen kevään toinen yhteishaku alkoi eilen. Nuorilla on valtavasti vaihtoehtoja, mistä valita – mutta kannattaa valita tarkasti, sillä alan vaihtamisesta tehdään koko ajan vaikeampaa.

Tänä vuonna ammatilliseen opetukseen myönnetään rahoitusta lähinnä oppivelvollisuusikäisille. Vanhemmat opiskelijat pannan mieluummin täydentämään opintojaan.

Viime kesästä lähtien myös Kelan koulumatkatuki on suunnattu pelkästään oppivelvollisuusikäisille.

Tilastokeskuksen mukaan ammatillisen tutkinnon suoritti vuonna 2024 vajaa 47 000 henkilöä. Heistä noin puolet oli 15–19-vuotiaita eli oppivelvollisuusikäisiä.

Mitenhän ammattioppilaitosten käy, kun alaa vaihtavista opiskelijoista ei enää saa rahaa? Toisaalta hallitus lakkautti aikuiskoulutustuen vuodenvaihteessa, joten alanvaihtajia ei ilmeisesti haluta muutenkaan. Kyllähän 15-vuotiaana pitää tietää, mitä loppuelämänsä ajan haluaa tehdä.

Ammattioppilaitokset saavat rahoitusta myös muun muassa sillä perusteella, miten moni opiskelija suuntaa jatko-opintoihin ammattikorkeakouluun tai yliopistoon.

Myös yliopistolakiin ja ammattikorkeakoululakiin on esitetty muutoksia. Hallituksen esityksen mukaan opiskelijan saman ja alemman tasoiset opiskeluoikeudet päättyisivät, jos hän ottaa vastaan uuden opiskelupaikan. Jatkossa ei siis voisi opiskella kahta tutkintoa samaan aikaan.

Opetus- ja kulttuuriministeriö vakuuttaa, että tulevaisuudessa voi yhä suorittaa useita tutkintoja ja vaihtaa alaa. Opintotukikuukausia ei tosin ole tarjolla sen enempää kuin aiemminkaan, joten myöhemmät opinnot pitää tehdä säästöjen varassa tai työn ohessa. Helppo homma.

Hallituksella on kova hinku nostaa koulutusastetta. Vaan onko korkeakoulutus enää tae työpaikan löytymisestä? Yle uutisoi 3.11.2025, että korkeakoulutettujen työttömyys kasvoi vuoden 2022 elokuusta vuoden 2025 elokuuhun yli 50 prosenttia. Tilanne ei ole ollut yhtä synkkä kertaakaan tällä vuosituhannella.

Hallituksen jatkuva koulutukseen kajoaminen lisää epäluottamusta. Suomalaiset luottavat koulujen kykyyn rakentaa lapsille ja nuorille parempaa tulevaisuutta, mutta OAJ:n mukaan vain 30 prosenttia luottaa hallituksen ja eduskunnan haluun rakentaa sitä.

Tilanne kuulostaa surullisen tutulta.

Aloitin omat yliopisto-opintoni vuonna 2015. Sinä keväänä tuleva pääministeri Juha Sipilä (kesk.) esiintyi vaalikampanjassaan lupaillen, että koulutuksesta ei leikata. Voitte kuvitella, miten kirvelevää oli, kun Sipilän hallitus leikkasi koulutuksesta satoja miljoonia euroja.

Mutta sai kyseinen hallitus aikaan sentään jotain hyvääkin: opiskelijat siirtyivät yleisen asumistuen piiriin. Se oli saavutus, jonka Orpon hallitus ilomielin kuoppasi viime kesänä.

Minun aikakauteni opiskelijat inhosivat Sipilän hallitusta. Mitähän tämän päivän opiskelijat tuumivat tämän päivän hallituksesta?