Kotimainen työvoima riittää

STT uutisoi 19. heinäkuuta: ”Kotimaista työvoimaa riittäisi uusiinkin tietöihin.”

Liikenneyhteyksien parantaminen onkin eduskunnan tämän päivän tärkein tehtävä. Tieyhteyksien parantaminen ei ole ainoa työ, johon suomalaisia työntekijöitä riittäisi.

Raskas liikenne tulee siirtää pääosin kiskoille. Rautatieyhteyksien luominen Helsingistä Jäämerelle vähentää raskaan liikenteen päästöjä ja säästää luontoa.

Suomessa raideliikenteen kehitys on jäänyt jälkeen keskieurooppalaisesta nopeasta rautatieliikenteestä, jossa 300 kilometriä taittuu tunnissa. Tällaiset nopeudet mahdollistaisivat päivittäin vähintään 300 kilometrin työmatkan.

Jos eduskunta ja päättäjät haluavat ylläpitää ainoastaan museorataa, siihen kelpaavat aivan hyvin lättähatut ja 80-luvun veturit, joita on edelleenkin olemassa. On turha sijoittaa varoja juniin, jotka eivät Suomessa rataverkon heikon kunnon vuoksi saavuta maksiminopeutta.

Rautatieyhteyksien parantaminen on koko Suomen työllisyyspolitiikan ykköshanke. Työvoiman liikkuvuus kyetään takaamaan ensisijaisesti liikenneyhteyksien paranemisella.

Hyvä esimerkki on Oulun seudulla Kainuun yhteydet Ouluun. Jos Kainuusta saataisiin hyvät rautatieyhteydet Ouluun, Kainuu pysyisi asuttuna.

Perhe voisi asua maaseudulla, kauniissa ympäristössä. Palvelut pelaisivat, kun veroeurot kilisisivät kunnan pussiin.

Samalla kotimainen työvoima olisi taattu muuallakin kuin tie- ja rautatieliikenteen palveluksessa.