Lukijalta: Talousmetsien EU-edunvalvonnassa ei enää tuumaakaan periksi
Edellinen EU-komissio ei tehnyt metsiin kohdistuvan sääntelyn vaikutustenarviointia talouden, kilpailukyvyn ja omaisuudensuojan kannalta asianmukaisella tavalla, kirjoittaa Jari Haapanen. ”Puolustustaistelusta huolimatta tuloksena on valitettavasti monimutkaistuvaa sääntelyä, lisääntyviä rajoituksia ja hallinnollista taakkaa.”
Hakkuutyömaa. Kuvituskuva. Kuva: Carolina HusuEdellinen EU-komissio kohdisti metsiin ennennäkemättömän sääntelyn vyöryn. Lainsäädännön valmistelua ja päätöksentekoa ohjasi yksipuolinen ekologinen näkökulma, mikä ohitti kokonaiskestävyyden vaatimukset.
Vaikka EU:lla ei ole yhteistä perussopimuksissa määriteltyä metsäpolitiikkaa, kohdistuu metsiin jo tällä hetkellä yli 70 erilaista politiikkainstrumenttia.
EU-lainsäädäntö pyrkii ohjaamaan metsien käyttöä, hoitoa ja valvontaa ylhäältäpäin asetetuilla standardeilla ja säännöksillä, jotka eivät huomioi Suomen kokemusta, osaamista ja voimassa olevaa kansallista sääntelyä.
EU-lainsäädännön metsiin kohdistuvan sääntelyn kumulatiivinen vaikutus on kohtuuton. Lainsäädännön vaikutustenarviointia ei edellisen komission aikana tehty talouden, kilpailukyvyn ja omaisuudensuojan kannalta asianmukaisella tavalla.
Metsäala, metsänomistajien ja teollisuuden edunvalvojat, ovat tehneet parhaansa vaikuttaakseen lainsäädännön kohtuullistamiseksi ja pahimpien virheiden estämiseksi. Puolustustaistelusta huolimatta tuloksena on valitettavasti monimutkaistuvaa sääntelyä, lisääntyviä rajoituksia ja hallinnollista taakkaa.
Sääntely rajoittaa metsänomistajien taloudellisia mahdollisuuksia käyttää omaisuuttaan ja heikentää metsäteollisuuden puunsaantia. Metsäteollisuuden markkinoiden suhdannetilanne on muutenkin tällä hetkellä haasteellinen. Metsäala ei kaipaa lisää EU-lainsäädännöstä tulevia uhkia.
Tänä vuonna EU-päätöksenteossa käsitellään muun muassa metsien monitorointia, biotalousstrategian uudistamista ja vuoden 2040 ilmastotavoitteita. Valmistelussa on myös EU:n ennallistamisasetuksen kansallinen toimeenpano.
Jatkuvasta puolustustaistelusta on päästävä metsäalan merkityksen vahvistamiseen osana Euroopan unionin taloutta, teollisuutta ja työllisyyttä sekä korostettava alan merkitystä Euroopan maaseutualueiden elinvoiman kannalta.
Suomen on vaikutettava aktiivisesti metsäsektorin nostamiseksi näkyväksi osaksi EU:n uutta teollisuusstrategiaa ja biotalousstrategiaa. Kilpailukykyä korostavalta uudelta komissiolta on lupa odottaa entistä parempaa.
Jari Haapiainen
EU-asiantuntija, metsänomistaja
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
