Mäntytukkien mittauksessa ei ole virhettä

Helsingin Sanomat julkaisi (HS 27.6.) näyttävästi metsäteollisuuden väitteen tukkien virheellisestä mittauksesta.

Kysymys ei ollut mistään virheellisestä mittauksesta vaan joissakin tapauksissa laskennassa tapahtuvasta puun tyven muodon tulkinnasta virallisesti sovituissa mittaus-menetelmissä.

Uutisessa sanottiin virheen tapahtuvan 1,3 metrin alueella tyvellä ja uutisessa puhuttiin ilman ostamisesta miljoonilla.

Toivottavasti Luonnonvarakeskuksessa ollaan sen verran asiantuntijoita, että ymmärretään, mistä ilmiössä on kyse. Muutama seikka on syytä tässä yhteydessä tuoda esiin, jotta lukijoille ei jää aivan väärää mielikuvaa.

Puiden rungon tilavuutta runkokäyrillä laskettaessa tilavuuteen lasketaan mukaan runkopuu ylimmän kaatoa haittaavan juurenniskan yläpuolella.

Juurenniskan korkeus männyllä on keskimäärin noin prosentin korkeudella. Kuusella ja koivulla juurenniska on selvästi ylempänä

Tähtikuvioisia männyn tukin tyviä näkee yleensä vain pinoissa, jotka on kaadettu moottorisahalla, mutta tällöin tukkien tilavuus mitataan erilaisella tavalla.

Hakkuukonetta käytettäessä jää yleensä pitempiä kantoja, jolloin metsän omistajilta jää tiliä saamatta, mutta hakkuukoneen sahan terä ei kulu nopeasti.

Tällöin ostaja maksaa ainakin hieman siitä, että on jätetty liian pitkä kanto, sillä puu oletetaan katkaistuksi juurenniskalta ja tyven muoto on laskettu sen mukaan.

En ole ollut mukana tyven muotoa koskevissa laskelmissa, mutta uutisessa oli se hyvä puoli, että on otettu käyttöön upotusmittauslaitteistoa.

Helsingin ja Aalto-yliopistot ovat yhteistyössä kehitelleet oppilastyönä menetelmää, mutta emme ole saaneet tärkeään projektiin rahaa, vaikka laitteesta olisi monenlaista hyötyä.

Kaarnaisesta tyvestä irtoaa yleensä kuljetuksen aikana keveää kuivaa kaarnaa, ja tyveä upotusmittauksella mitattaessa kaarna imee vettä, joten korjauksien laskennassa täytyy olla huolellinen.

Uutinen kertoo myös siitä, että sahauksen ulkopuolelle jäävä osa on yhtä arvokasta kuin tukki. Varsinkin männyn sydänpuu uuteaineiden ansiosta voi energian tuotannossa olla jopa arvokkaampaa kuin tukkipuu.

Näistä asioista pitäisi uutisoida, mutta koska bisnes on kovaa ja niiden lauluja laulettavaksi tarjotaan, joiden leipää syödään, tulisi uutisoinnissa olla tarkkana.

Jouko Laasasenaho

emeritusprofessori