Itäsuomalaiset nuoret ovat kotiseuturakkaita, mutta moni kaipaa enemmän työmahdollisuuksia − kokemukset eivät vastaa kielteisiä stereotypioita

Itäsuomalaiset nuoret arvostavat arvostavat kotiseutunsa luonnonläheisyyttä, turvallisuutta ja rauhallisuutta. Kuva: Suoma ry

Itä-Suomen elinvoiman turvaamiseksi on välttämätöntä, että nuoret asettuvat alueelle. Tämä edellyttää sitä, että he voivat rakentaa siellä toiveidensa mukaista elämää. Siksi on tärkeää ymmärtää paikallisten nuorten ajattelua.

E2 Tutkimuksen Nuoret Itä-Suomen tulevaisuuden tekijöinä -tutkimushankkeessa selvitimme, mitä 15–29-vuotiaat nuoret ajattelevat elämästään alueella. Tarkastelimme kysely- ja ryhmähaastatteluaineistojen perusteella, millaisia edellytyksiä hyvään elämään Itä-Suomi heidän mielestään tarjoaa.

Tutkimuksemme osoittaa, että nuoret kokevat pakkoa lähteä pois Itä-Suomesta työmahdollisuuksien vähyyden vuoksi. Osalle nuorista ajatus poismuutosta työn tai koulutuksen perässä on vastentahtoinen, sillä he jäisivät mieluiten kotiseudulleen. Moni itäsuomalainen nuori tuntee kotiseuturakkautta ja pitää todennäköisenä paluumuuttoa, mikäli päätyy muuttamaan pois nykyisestä asuinmaakunnastaan.

Potentiaalisia työmahdollisuuksia on kuitenkin myös Itä-Suomessa asuvien nuorten lähellä. Nuoret arvioivat, että vihreä siirtymä tuo niitä lisää alueelle. Myönteisimmin sen tarjoamiin mahdollisuuksiin suhtautuvat korkeasti koulutetut nuoret. Matalammin koulutetut näkevät vihreässä siirtymässä vähemmän kiinnostavia työmahdollisuuksia ja kokevat useammin, että se haittaa heidän arkeaan.

Nuoret näkevät työmahdollisuuksia myös maa- ja metsätalousalalla. Ala herättää kiinnostusta erityisesti itäsuomalaisissa nuorissa miehissä. Heistä lähes puolet pitää maa- ja metsätaloutta itseään kiinnostavana uravaihtoehtona. Myös haastattelemamme kansainväliset opiskelijat kokevat mielenkiintoa alaa kohtaan. Moni heistä arvioi, että voisi rahoittaa opintojaan maa- ja metsätaloustöitä tekemällä.

Tulokset ovat lupaavia tilanteessa, jossa huoltosuhteen heikkeneminen ja työikäisen väestön väheneminen ovat vakavia ongelmia. Muiden alojen tavoin maa- ja metsätalousala kärsii osaajapulasta. Osalla itäsuomalaisista nuorista on kiinnostusta alalle. Nuoret ovat tärkeitä myös siitä syystä, että heillä on paljon työvuosia edessään.

Kiinnostuksesta on kuitenkin matkaa tekoihin. Vaikka Itä-Suomessa asuvat nuoret näkevät potentiaalisia työmahdollisuuksia kotiseudullaan, he eivät välttämättä tartu niihin. Vaikka työ on nuorille tärkeää, se ei ole ainoa tekijä, joka ohjaa asuinpaikan valintaa. Hyvä elämä on monen tekijän summa. Moni ajattelee, ettei sitä voi elää ilman läheisiä ja rakkaita ihmisiä.

Seurustelukumppanin kaipuu on yksi syy, joka voi ajaa erityisesti itäsuomalaisia nuoria miehiä pois alueelta. Heistä yli puolet kantaa huolta siitä, että ei löydä kumppania kotiseudultaan.

Lisäksi yksi Itä-Suomessa asuvien nuorten miesten kärkihuolista on yksinäisyys. Osalla heistä se näyttää kuuluvan elämän realiteetteihin. Suurella osalla nuorista miehistä ei ole lähellään perhettä tai sukulaisia. Ystäviä ja kavereita on lähellä vain noin kolmanneksella.

On kuitenkin myös tekijöitä, jotka rohkaisevat itäsuomalaisia nuoria rakentamaan tulevaisuuttaan ja työuraansa kotiseudullaan. Nuorten vahvaa kotiseuturakkautta heijastaa se, että heidän mielestään alueella on paljon tärkeää ja vaalimisen arvoista. Erityisesti nuoret arvostavat asuinalueensa luonnonläheisyyttä, turvallisuutta ja rauhallisuutta.

Nuorten kokemukset Itä-Suomesta eivät siis vastaa kielteisiä stereotypioita, joita alueeseen usein liitetään. Itä-Suomi ei myöskään näyttäydy kielteisessä valossa, kun tarkastellaan useita nuorten hyvinvoinnille keskeisiä tekijöitä. Itä-Suomessa ja muualla asuvien nuorten näkemyksissä ei ole juurikaan eroja siinä, tuntevatko he, että heidän elämällään on tarkoitus, voivatko he hyödyntää kykyjään ja voimavarojaan ja kokevatko nuoret, että he voivat elää sellaista elämää kuin haluavat.

Tutkimuksemme osoittaa, että nuorilla on paljon edellytyksiä Itä-Suomen tulevaisuuden rakentamiseen. Moni haluaa myös tarttua niihin, jos vain voi elää alueella riittävän hyvää ja toiveidensa mukaista elämää.

Eija Eronen

asiantuntija

Tuija Väyrynen

asiantuntija

E2 Tutkimus