Tervetuloa, meille sopii

Tuulivoimaa rakennetaan nyt ripeään tahtiin. Näitä voimalan perustuksia tehtiin Iin Olhavassa viime vuonna. 

Tuulivoimaa on rakennettu vauhdilla muun muassa pohjoispohjalaiseen Iin kuntaan. Kunnanjohtaja Markku Kehus on tyytyväinen ja sanoo, että kunnan energiastrategia on hyväksytty laajalla yksimielisyydellä.

Voimalat tuottavat Iille kiinteistöveroa 400 000 euroa vuodessa. Maanomistajat saavat 120 000 euron vuokratulot. Paikallisten yritysten liikevaihto kasvaa 8 miljoonalla eurolla.

Tuulivoima on osa Iin uusiutuvan energian paletista. Muita osia ovat vesivoima ja metsäenergia.

Ii on tuulivoiman edelläkävijöitä Suomessa. Ensimmäinen oma voimala rakennettiin vuonna 1995. Nyt myllyjä on kaksikymmentä.

Tänä vuonna kunnan alueella tuotetaan tuulienergiaa 285 gigawattituntia.

Ii sijaitsee Perämeren rannikolla. Tervola sen sijaan on Lapissa, sisämaassa. Se oli ensimmäinen sisämaan kunta, jonne tuulivoimaa rakennettiin laajassa mitassa. Yhdeksän voimalan rypäs vihittiin käyttöön huhtikuussa.

”Kunnassa on oltu yksimielisiä. Yhtään valitusta tuulivoiman rakentamista vastaan ei ole tehty”, kunnanjohtaja Mika Simoska sanoo.

Myös Tervolassa tuulivoima sopii erinomaisesti yhteen bioenergian kanssa.

”Täällä on puuhaketta, turvetta, vesivoimaa ja nyt myös tuulivoimaa.”

Lestijärvellä tuulivoimaa vasta toivotaan. Kunnanjohtaja Esko Ahonen sanoo, että kunnassa on meneillään kaksi tuulivoimahanketta. Kaavoitussopimukset on tehty, ja parhaassa tapauksessa myllyt rakennetaan vuosina 2014¬2015.

Ahosen mukaan kunnalla ei ole mitään moittimista tuulivoimaa puuhaavia yrityksiä kohtaan.

”Ne tekevät tuulimittaukset ja kaavoituksen omalla kustannuksellaan. Kunnalle jää vain teknisiä kustannuksia, kuten kuulutusten julkaisemista.”

”Kunnat ovat avainasemassa”, sanoo tuulivoimaa vauhdittava selvitysmies, ministeri Lauri Tarasti.

”Kunta on saatava hankkeen puolelle. Muuten rakentaminen ei etene.”

Jouko Rönkkö