Luonnontilainen Kollaja ei ole nolla-aluetta

Pohjolan Voima käynnisti Pudasjärven kaupunkia kuulematta koskiensuojelulain avaamiseen tähtäävän Kollaja-hankkeen vuonna 2007. Kokemuksesta tiedän, että Pudasjärveläiset kuntapäättäjät saivat kuulla tuolloin hankkeen käynnistämisestä tiedotus­välineistä.

Pohjolan Voima ei vaivautunut informoimaan aloitteestaan etukäteen pudasjärveläisiä, vaikka rakentamiseen liittyvät ongelmat ja haitat koskettavat kuntaa ja kuntalaisia. Päätöksenteossa osaksemme jäi edustajan nimeäminen Kollajan yva-seurantaryhmään.

Tuosta alkoi tämänkertainen pudasjärveläisiä ja ennen muuta Iijoki- ja Livojokivarren asukkaita koskettava piina. Se on vaikuttanut haitallisesti Pudasjärven tulevaisuuden suunnasta päättämiseen. Ii- ja Livojoen vesistöihin liittyvän matkailun kehittäminen, investoiminen ja markkinointi ovat kärsineet eniten epätietoisuudesta.

Kollajan rakentamiseen liittyvissä ympäristön vaikutusten arvioinnissa (yva) on tutkittu perusteellisesti käävät ja koppakuoriaiset. Varsinainen perusasia ei ole miksikään muuttunut.

Altaan valtakunnan verkkoon tuottaman sähkön määrä on vähäinen, mutta se olisi kallista säätövoimaa. Tuoton kuittaisivat PVO-vesivoiman suurimmat omistajat, kansainväliset pörssiyhtiöt UPM-Kymmene ja Stora Enso.

Tosiasia on myös se, että Iijoen pisimmän luonnon­tilaisen koskiosuuden, Kipinänkoskien, luonne ja virtaamat muuttuisivat olennaisesti. Livojoen luontainen yhteys Iijokeen katkeaisi sen virtauksen ohjautuessa Kollaja-altaaseen.

Altaan rakentamisaikainen työllistävä vaikutus olisi merkittävä. Rakentamisen on arvioitu kestävän viisi vuotta. Sen jälkeinen työllistävyys Pudasjärvelle olisi PVO-vesivoiman mukaan mahdollisesti yksi työpaikka.

Tuotto jäisi hyvin epävarman voimalaveron varaan. Kannattaa muistaa, että vero on siirretty kertaalleen Lipposen hallituksen aikana kokonaan valtiolle maksettavaksi.

Nykyisellään allasalue ei ole mitään nolla-aluetta. Metsä kasvaa sielläkin ja työllistää paikallisia motomiehiä ja antaa leivänlisää kuorma-autoilijoille, metsäteiden lumenauraajille, sellunkeittäjille, hirsitalo­tehtaiden työntekijöille sekä turveurakoitsijoille ja lämpöenergiayrittäjille.

Panimme ilolla merkille Juha Sipilän hallitusohjelmaan kirjatun tavoitteen, jossa nostetaan vaelluskalakantojen elvyttäminen luontopolitiikan kärkeen. Iijoen vesistö, johon Livojokikin kuuluu, on mainittu hallitusohjelmassa oikein nimeltä.

Koskiensuojelulain avaamisesta hallitusohjelmassa ei mainita mitään. Toivomme, että hallitus noudattaa ohjelmaansa.

Koskiensuojelulain avaamisen sijaan maan hallituksen kannattaisi keskittyä kehittämään lainsäädäntöä niin, että tulevaisuudessa alueen asukkaille ja kunnille taattaisiin oikeudenmukainen osuus niiden alueella sijaitsevien eri luonnonvarojen tuotosta. Nykyisen lainsäädännön vallitessa elämme siirtomaa Suomessa.

Meille pudasjärveläisille riittäisi hyvin Juha Sipilän hallituksen toteamus, ettei sen työkalupakkiin kuulu koskiensuojelulain avaaminen. Epävarmuus päättyisi.

Näemme Iijoen ja Livojoen vesistöjen kehittämisen luonnontilaisuuden pohjalta parhaaksi vaihtoehdoksi. Valtuuston päätöksellä ankkuroisimme itsellemme kestävän tulevaisuuden kehityssuunnan. Rauha palaisi jokivarsille.