Eläkkeistä mahdollista päästä sittenkin sopuun ‒ tällaisia onnistumisia Suomi nyt kaipaisi

Isot eläkejätit saamassa valtuuksia kasvattaa osakesijoituksiaan. Kuva: Jaana Kankaanpää

Mielipide|Politiikka

9.1.202509:04

Kolumni

Jouni Kemppainen

Eläkejärjestelmän romahtamista on ennakoitu viimeisten vuosikymmenten aikana toistuvasti. Taas on se aika.

Viikko sitten Elinkeinoelämän valtuuskunta julkaisi tutkimuksen, josta tehtyjen johtopäätösten perusteella järjestelmää uhkaa perikato.

Näin tuskin taaskaan käy. On myös mahdollista, että eläkejärjestelmä kestää meneillään olevan talouden puhurinkin paremmin kuin uskotaankaan.

Tuuli näyttää kääntyneen myös eläkejärjestelmän uudistusta valmistelevassa palkansaajajärjestöjen (SAK, Akava ja STTK) sekä elinkeinoelämän etujärjestön EK:n työryhmässä.

Vuodenvaihteen umpikuja näyttää vuoden alussa muuttunen hienoiseksi toiveikkuudeksi.

Osapuolet ovat jo aiemmin saavuttaneet yhteisymmärryksen siitä, että isoilla eläkeyhtiöille annetaan mahdollisuus kasvattaa osakesijoituksiaan 50 prosentista 60 prosenttiin.

Taustana on usko markkinatalouden menestykseen ja eläkeyhtiöiden sijoituspomojen nohevuuteen maailmanmarkkinoilla. Lähihistorian perusteella toiveikkuus ei ole aivan perusteetonta.

Vaikeampaa on ollut varautua tilanteisiin, jossa markkinat eivät järjestelmää odotetulla tavalla kanna. Sotaa käyvässä Euroopassa riski on tullut lähelle, vaikka siitä ei ole helppo puhua.

Näitä tilanteita varten työryhmässä on luotu ”automaattinen vakauttaja”. Nokkelan ja teknisen termin takana on ajatus automaattisesta sopeutumisesta tilanteeseen joko eläkkeitä tai niiden indeksiä leikkaamalla tai maksuja korottamalla.

Vielä joulukuussa erityisesti EK suhtautui maksujen korotukseen torjuvasti. Syynä on työnantajien 17 prosenttiyksikön osuus tel-maksuista, kun työntekijöiden maksut kattavat 7 prosenttiyksikköä maksuista.

Nyt EK on tullut kannoissaan vastaan. Palkansaajapuolella puolestaan Akava ja SAK sietäisivät esimerkiksi indeksien jäädyttämistä.

Olennaista palkansaajajärjestöille on kuitenkin, ettei suoriin eläke-etuuksiin kajota. Näitä on esimerkiksi nuorten henkilöiden karttumien leikkaaminen

Sopuun on vielä matkaa, mutta mahdollista se on.

EK on monissa ajamissaan uudistuksissa luottanut oikeistohallituksen vetoapuun. Kun pääministeri Petteri Orpon (kok.) hallituksen toimintakyky sen puolivälikrouvissa alkaa muutenkin hiipua, EK on nyt asennoitunut toisin. Sopiminen voi sittenkin olla riitaa parempi.

Lisäksi sosiaalivakuutukseen liittyvissä asioissa onnistuminen lujittaa työnantajien etujärjestön olemassaoloa tilanteessa, jossa se ei enää palkkaratkaisuja tee.

Sama pätee palkansaajajärjestöihin. Myös ne kaipaavat sulkia päähineisiin, koska palkkaratkaisuihin nekään eivät enää suoraan osallistu.

Jos keskusjärjestöt yltävät sopimukseen, koko suomalainen yhteiskunta hyötyy.

Eläkesopu koskettaisi kaikkia ja antaisi uskoa siihen, että yhteisymmärrys vaikeissa tilanteissa on tässä maassa edelleen saavutettavissa.