Valosaaste uhkaa hyvinvointiamme – jokainen voisi miettiä, pitääkö muuttaa yö päiväksi
Energiatehokkaiden led-valojen yleistyminen on viime vuosina räjäyttänyt valosaasteongelman.Monilla alkuperäiskansoilla on ajatus, että tähyilemällä tähtiin ihminen pääsee lähemmäksi Luojaansa, voi ikään kuin koskettaa taivasta. Tällainen tarve löytyy myös modernista nykyihmisestä, kun sivistyksen pintakiiltoa hiukan raaputtaa.
Loppusyksy on parasta aikaa tähtitaivaan tarkkailuun, kun maa on vielä lumeton eikä heijasta hajavaloa.
Kirkkaana yönä taivaalla voi erottaa monia tunnistettavia kohteita: punertavana välkehtivä Mars, täysikuun suunnalta löytyvä Jupiter sekä kuun jälkeen taivaan kirkkain kappale, lähin naapuriplaneettamme Venus.
Yli kahden miljoonan valovuoden päässä sijaitsevan Andromedan galaksin kierteinen hahmo erottuu jopa paljaalla silmällä, kiikarilla ja kaukoputkella hyvinkin selvästi.
Pientä Otavaa muistuttava Seulasten tähtikuvio – josta japanilainen Subaru-automerkki on ottanut nimensä – näkyy paremmin, kun katsoo kohteesta hieman sivuun.
Oma suosikkini on Ison karhun tähtikuvio, joka täyttää Otavan jatkeena suuren osan pohjoisesta taivaasta. Arktisen alueen nimi tulee tuosta kuviosta: kreikan sana Arktikos tarkoittaa ”ison karhun maata”.
Yli puolet suomalaisista asuu alueella, jossa Linnunrataa ei voi nähdä paljain silmin.
Valitettavasti nykyisessä yhteiskunnassa ihmisen on entistä vaikeampi päästä yhteyteen maailmankaikkeuden kanssa, ja syynä on valosaaste.
Valosaaste on keinovaloa, jota kulkeutuu laajalle alueelle – myös sellaisiin paikkoihin, joita ei ole tarkoituskaan valaista.
Yli puolet suomalaisista asuu alueella, jossa Linnunrataa ei voi nähdä paljain silmin.
Valosaaste haittaa tähtitaivaan tarkkailua ja kuvaamista, mutta mikä vielä vakavampaa, se aiheuttaa ihmisille unettomuutta ja sekoittaa hormonitasapainoa.
Valosaaste myös sotkee eläinten ja kasvien luontaista rytmiä.
Energiatehokkaiden led-valojen yleistyminen on viime vuosina räjäyttänyt valosaasteongelman.
Edes Lapin erämaista on nykyisin vaikea löytää paikkoja, jossa jokin asiaan kuulumaton valo ei kajastaisi taivaanrannassa, eteläisemmästä Suomesta puhumattakaan.
Tärkein keino valosaasteen torjumiseen on liiallisen valaistuksen välttäminen ja se, että valoja käytetään vain silloin, kun niitä tarvitaan. Esimerkiksi liiketunnistimet ja älytekniikka auttavat tässä. Lisäksi valoja pitäisi suunnata niin, että loistetta ei karkaa taivaalle.
Valosaaste mainitaan ympäristönsuojelulaissa ympäristöä pilaavana tekijänä. Se on saastetta siinä missä melu ja pakokaasutkin. Tämä pitäisi ottaa rakennetun ympäristön suunnittelussa nykyistä paremmin huomioon, ja jokainen talon omistajakin voisi pihallansa tähtiä tuijotellen miettiä, onko aina tarvetta muuttaa yö päiväksi.
Kirjoittaja on Taloustutkimuksen tutkimus- ja asiakkuusjohtaja.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
