Yliö: Kiertotalous edistyy, mutta koko rakentamisen arvoverkon täytyy uudistua

Muun muassa Espoon entinen kaupungintalo purettiin uudisrakentamisen tieltä. Kuvituskuva. Kuva: Jarkko Sirkiä

Maaseudun Tulevaisuus nosti uutisessaan esiin koko rakennettua ympäristöä koskevan keskeisen teeman, kiertotalouden (MT 2.5.). Kiertotaloudesta on puhuttu paljon, erilaisia politiikkasuosituksia ja julistuksia on annettu ja seminaareissa on istuttu. Siihen nähden melko vähän on saatu aikaan.

Rakennetun ympäristön haasteet ovat moninaisia. Väestöään menettävillä alueilla kaikille rakennuksille ei välttämättä ole käyttöä, ylläpidon laiminlyönneistä johtuen melko uudetkin rakennukset ovat lähes purkukuntoisia, asiantuntijatyön muutokset ovat muuttaneet tarvetta toimistotiloille ja käyttäjien vaatimukset ovat muuttuneet.

Monesti purkaminen on jäänyt ainoaksi vaihtoehdoksi.

Rakennetun ympäristön kiertotaloutta ovat korjaaminen, käyttötarkoituksen muutokset ja rakennusosien uudelleenkäyttö. Korjaaminen on sinänsä tavanomaista toimintaa. Ongelmana ovat tyypillisesti liian korkeat kustannukset suhteessa korjatun kiinteistön arvoon.

Käyttötarkoituksen muutokset taas toimivat parhaiten suhteellisen arvokkailla alueilla, kuten kaupunkien keskustoissa, mutta juuri siellä kaupungit eivät ole olleet erityisen innokkaita edistämään muutoksia.

Rakennusosien uudelleenkäytön osalta ollaan vielä alkutekijöissä. Ongelmina ovat esimerkiksi ehjänä purkamisen menetelmien hallinta, käytettyjen rakennusosien markkinapaikat ja saatavuus, osien epämääräiset hyväksyttämismenettelyt ja arkkitehtien suunnitteluosaaminen.

Ongelman ratkaisu edellyttää koko arvoverkon – lainsäädäntö, kaavoitus, rakennusvalvonta, rakennustuoteteollisuus, rakennusliikkeet suunnittelijat – systeemistä uudistumista.

Käytännössä on kuitenkin edettävä konkreettisten esimerkkien kautta ja opittava uusia toimintatapoja.

Olemme YIT:llä olleet toteuttamassa useampaa hanketta, jossa kiertotalouden periaatteet ovat olleet ja tulevat olemaan erittäin suuressa roolissa. Esimerkiksi Helsingissä Aleksanterinkatu 13:ssa sijaitsevan kiinteistön peruskorjaushankkeessa käytettiin uudelleen verkkoalakattoa, marmoria, kuparikattoa ja rakennepalkkeja. Vanhoista liukuportaista saatiin varaosia.

Helsingin Jätkäsaaren kiertotalouskorttelissa kestävään rakentamiseen suhtaudutaan kokonaisvaltaisesti. Koska hankkeella ei ollut sopivaa julkisivumateriaalia saatavilla, eri toimijoista koostuva projektitiimi ideoi kokonaan uuden tuotteen, kiertotaloustiilen. Se on valmistettu 40-prosenttisesti kierrätysmateriaaleista, kuten saniteettiposliinista ja kierrätyslasista.

Melkinlaiturin koulun ja päiväkodin uudisrakennushankkeessa käytetään ontelolaattoja, jotka on valmistettu yli 40 vuotta sitten. Uudelleenkäytettävät ontelolaatat on otettu talteen 1980-luvun alussa rakennetusta helsinkiläisestä monitoimitalosta, jonka purkutyöt ovat käynnissä. Elementit tarkastetaan, testataan ja kunnostetaan uudelleenkäyttöä varten Consolis Parman toimesta.

Tavallisen ontelolaatan osuus kerrostalon materiaalien hiilidioksidipäästöistä on 20 prosenttia. Vähähiilisen, uuden ontelolaatan päästöt ovat karkeasti puolet tuosta. Kierrätetyn ontelolaatan päästöt koostuvat vain kuljetuksesta.

Tiedon jakaminen ja teot ratkaisevat. Suuren mittaluokan rakentamisen kiertotaloudessa – rakennusten ehjänä purkaminen ja materiaalin uudelleenkäyttö – tarvitaan enemmän ja myös isomman mittaluokan projekteja, jotta niin sanottu kriittinen massa saavutetaan.

Menestyäkseen rakennusalan kiertotalous vaatii yhteistä tahtotilaa, rohkeita kokeiluja ja sitoutumista uudistuksiin. Vasta silloin kiertotaloudesta tulee aidosti rakennetun ympäristön uusi toimintatapa.

YIT on ensimmäinen ja ainoa suomalainen rakennusyhtiö, joka on sitoutunut kansainväliseen tieteeseen perustuvien päästövähennystavoitteiden aloitteeseen (Science based targets initiative) ja jonka tavoitteet on hyväksytty. Tavoitteet on asetettu suhteessa Pariisin sopimuksen 1,5 asteen lämpötilan nousuun. Etenemme tavoitevuoteen 2030 suunnitellusti.

Kiertotalous on meille yksi tärkeä keino saavuttaa tarvittavat päästövähennykset.

Päästöjen vähentämisen lisäksi kiertotalouden keinoin voidaan pienentää huomattavasti myös rakentamisen luontovaikutuksia, kun neitseellisiä raaka-aineita ei tarvitse käyttää samassa mitassa. Haemme YIT:llä uusia ratkaisuja, toimintatapoja ja kumppaneita kiertotalouden edistämiseksi ja kestävien kaupunkien rakentamiseksi.

Juha Kostiainen

johtaja, Kaupunkikehitys ja vastuullisuus

Benjamin Kalliola

hankekehitysjohtaja

YIT