Populismi tuhoaa ympäristöä

Kiinnittämällä huomio ympäristön kannalta vähäpätöisiin asioihin ja jättämällä merkittävämmät ympäristön ongelmat käsittelemättä, voi arvata mikä on lopputulos.

Viime vuosina populistiset poliittisten irtopisteiden kalastajat eivät ole kunnioittaneet aina edes vanhaa sanontaa ”Ei niin suurta valhetta, ettei totta toinen puoli”. Esimerkiksi avohakkuiden vastustuskiihkossaan Ville Niinistö on lausunut, että metsien jatkuvalla kasvatuksella lisätään hiilinielua, vaikka asia on juuri päinvastoin.

Turvetuotannon lopettaminen on vihreiden tavoitteena, vaan onko ympäristöhyöty mainostetun suuruinen. Hyvin hoidetun turvesuon valumahaitat ovat luonnontilaisen suon luokkaa ja Suomessa turvetta syntyy tuplasti käyttöön nähden.

Miksi vihreät eivät vastusta vaikka vegaanien soijan syöntiä tai golfin pelaamisesta johtuvia ympäristöhaittoja. No nuo aiheethan eivät ole nyt mediaseksikkäitä ja joku äänestäjä saattaisi närkästyä.

Eikö sähköautoille pitäisi määrätä haittavero niin kauan kuin sähköä tuotetaan hiilivoimalla sekä Kongon kaivoksilla ihmisoikeuksia rikotaan ja ennen kuin älykäs sähköverkko on rakennettu? Vaikka halutaan pyrkiä eroon arabien ja Venäjän öljystä, ei pitäisi mainostaa sähköautoja ympäristöystävällisinä.

Valitettavasti vihreän puolueen populistit eivät ole ainoita totuuksien vääntäjiä. Perussuomalaiset vääntävät toiseen suuntaan kieltämällä ilmastonmuutoksen ja ihmisten toiminnan vaikutukset. Vasemmiston Silvia Modig perää tieteellisen tutkimuksen huomioimista, mutta kirjoituksistaan päätellen hänellä ei ole hajuakaan edes hiilen kierrosta maapallolla.

Kuka poliitikko uskaltaa puuttua totuttuihin elämän­tapoihin, joista todelliset ongelmat syntyvät? Vievätkö vaalit rohkeuden?

Pääsemmeköhän koskaan tilanteeseen, jossa päätökset perustuvat ainoastaan puolueettomaan tieteelliseen faktaan eikä kaverien mutu- kirjoitteluun?

Valitettavasti vihreän puolueen populistit eivät ole ainoita totuuksien vääntäjiä. Näen uuden maakuntaveron turhana byrokratiana.