Helena Petäistö: Toivottavasti saamme Ukrainan pian mukaan järkiavioliittoon – ne kestävät pisimpään

Ukrainan sodan karmea todellisuus antaa myös elävän muistutuksen siitä, miten paljon Euroopassa on saavutettu ja millaisille raunioille Euroopan yhteisö on aikoinaan rakennettu.  Kuva: Terhi Piispa-Helisten

Mielipide|Politiikka

12.5.202305:30

Kolumni

Helena Petäistö

OTAN-olut on saanut paljon huomiota viime aikoina. OTAN, l’Organisation du Traité de l’Atlantique Nord, on ranskaa ja tarkoittaa samaa kuin NATO, The North Atlantic Treaty Organisation. Nato-huuma on jättänyt EU:n, Euroopan unionin, vähemmälle huomiolle, ja tuskinpa EU-oluen menekki olisi ihan samanlainen.

Kuitenkin Ukrainan sota, joka sai Suomen siirtymään Nato-leiriin salamavauhtia, on lujittanut myös EU:n kannatusta. Tuoreen mielipidemittauksen mukaan EU:n kannatus on meillä nyt 75 prosenttia, kuusi prosenttia enemmän kuin ennen sotaa. Sodan yllätettyä myös EU:n mielletään taas lisäävän turvallisuutta.

Ukrainan sodan karmea todellisuus antaa myös elävän muistutuksen siitä, miten paljon Euroopassa on saavutettu ja millaisille raunioille Euroopan yhteisö on aikoinaan rakennettu.

Nykyisten hirveiden sotauutisten valossa alkaa konkreettisesti ymmärtää, kuinka uskomattomat ovat ponnistukset aikoinaan olleet, jotta kymmeniä sotia keskenään käyneet, kaksi maailmansotaa aloittaneet Saksa ja Ranska pääsivät eroon vihanpidon kierteestä ja saivat aikaan sovinnon ja pysyvän rauhan.

Euroopan juoksuhaudoista siirryttiin kiistelemään neuvottelupöytiin, ja niissä istutaan edelleen viikoittain.

Luxemburgin pitkäaikaisella pääministerillä ja EU-komission entisellä puheenjohtajalla, Jean-Claude Junckerilla, oli tapana muistuttaa pahimpien kiistojen tuoksinassa, että kannattaa mennä rauhoittumaan sankarihaudoille.

Euroopan unioni perustuu siis Saksan ja Ranskan sovinnolle. Siksi E on Ranska ja U on Saksa. Kaikkien päätösten pohjana on aina Saksan ja Ranskan kompromissi.

Kaksi mahtimaata eivät voi enää 27 jäsenmaan unionissa määrätä kahdestaan asioista, mutta asioiden etenemiselle niiden välinen sopu on aina välttämätön.

Jos kaksi entistä verivihollista, täysin erilaista mentaliteetiltaan, tavoiltaan, näkemyksiltään ja poliittiselta historialtaan, onnistuu tekemään kompromissin, on siihen pohjoisten maiden helpompi lähteä Saksan perässä ja etelänmaiden Ranskan perässä.

Britannian pääministeri, Euroopan suurmies Winston Churchill kehotti vuonna 1946 Zürichin puheessaan Manner-Eurooppaa yhdentymään Ranskan johdolla. Saksa oli sodan jäljiltä polvillaan.

Euroopan onneksi Ranskasta löytyi visionääri nimeltä Jean Monnet. Monnet ymmärsi, että vain panemalla sodankäynnin tarvitsemat hiili- ja teräsvarannot yhteisen valvonnan alle, voidaan sodat estää Euroopan mantereella. Siltä pohjalta lähti pienin askelin liikkeelle maailman tehokkain rauhanjärjestö, Euroopan unioni.

EU-komission myöhempi visionääri Jacques Delors totesi aikoinaan: Ei kukaan rakastu yhteismarkkinoihin.

Euroopan unioni ei ole rakkausavioliitto. Se on järkiavioliitto.

Eurooppa-päivää vietettiin viime tiistaina. Toivottavasti saamme Ukrainan pian mukaan järkiavioliittoon. Ne kestävät pisimpään.

Kirjoittaja on toimittaja ja tietokirjailija.