Yhtäkään ampumarataa ei ole varaa sulkea
Ampumaratatarpeita ja ampumista tulisi tarkastella kokonaisuutena, jossa huomioitaisiin niin siviilit kuin viranomaisetkin.
Suomessa on noin 670 ampumarataa. Kuva: Kari SalonenPuolustusvaliokunnan kesäkuussa julkaistussa yksimielisessä mietinnössä valiokunta piti erittäin tärkeänä, että Suomen ampumaratojen kokonaistilannetta ja kehittämisnäkymiä aletaan pikaisesti selvittää.
Hyvä niin, harmillisen myöhässä tässä selvittämisessä vain ollaan, kun ratojen määrän on annettu huveta 1990-luvun 2000‒2500 radasta noin 670 rataan.
Ja kyllä, on on annettu huveta, näin minä tätä nyt ihan maallikkonakin uskaltaudun kommentoimaan.
Ampumataitoa ja sen ylläpitämistä pidetään sotilasosaamisen kovana ytimenä. Ihan yhtä lailla se on metsästäjien osaamisen kovaa ydintä ja ampumaharrastajien harrastuksen keskeinen sisältö.
Venäjän hyökkäys Ukrainaan aiheutti kolauksen monien ihmisten turvallisuuden tunteeseen ja pakotti tarkastelemaan muun muassa tehtyjä poliittisia päätöksiä uudessa valossa. Ja pakotti myös tekemään korjausliikkeitä päätöksiin.
Vaikuttaakin vahvasti siltä, että poliittiset päättäjät ottivat ampumaratojen puutteesta aiheutuvat ongelmat tosissaan ja vakavissaan vasta pakon edessä.
Maanpuolustus, viranomais- ja reserviläistoiminta ovat itsestään selvästi prioriteettilistalla korkealla, kun puhutaan ampumaratojen tarpeesta.
Mutta ampumaharrastajien ja metsästäjien harrastamisen sekä harrastuspaikkojen tarpeen sivuuttaminen sekä arvottaminen ”vain harrastuksina” osoittaa vain huonoa argumentaatiotaitoa.
Fiksuinta olisi tarkastella ampumaratatarpeita ja ampumista kokonaisuutena, jossa huomioitaisiin kaikki, niin siviilit kuin viranomaiset.
Pyöritteleepä tätä ampumarata-asiaa miten päin hyvänsä, tulee mieleen, että ratojen tarpeellisuus ja ampumaharrastus ylipäätään kyseenalaistetaan väitteillä, jotka pohjautuvat ensisijaisesti kielteiseen asenteeseen.
Puolustusvoimien ja Suomen ympäristökeskuksen yhteistyönä laatimaa ampumaratojen parhaan käyttökelpoisen tekniikan opasta, eli BAT-opasta ei tunnuta pitävän minään, kertoo Ampumaurheiluliiton ympäristö- ja olosuhdepäällikkö Lotta Laitinen.
”Viime vuosina hallinto-oikeudet ovat sivuuttaneet täysin BAT-oppaan ja ottaneet hyvin kielteisen kannan ampumaratojen ympäristölupiin. Jopa osa ympäristöviranomaisista kyseenalaistaa BAT-opasta, vaikka se on keskeisessä asemassa ympäristönsuojelulainsäädännössä.”
Tarvitseeko tähän lisätä mitään?
Kirjoittaja on MT:n erätoimittaja
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
