Suomen on syytä pohtia, miksi jäämme usein muista EU-maista jälkeen kilpailussa työperäisestä maahanmuutosta
Yhteiskunnallisten haasteiden ratkaisemiseksi tarvitaan rohkeita päätöksiä ja kykyä nähdä kokonaisuus, kirjoittaa Petri Sarvamaa kolumnissaan.
Kuva: Markku Vuorikari26.7.202415:30
Väestömme ikääntyy. Trendi on voimakas myös Suomessa, jossa syntyi vuonna 2023 vain 43 383 lasta. Tämä on Tilastokeskuksen mukaan alhaisin luku sitten vuoden 1836. Suomen väkiluvun on pahimmillaan ennustettu laskevan seuraavan 50 vuoden aikana sadoilla tuhansilla.
Kun yhtälöön lisätään voimakas ikääntyminen, olemme haastavan paikan edessä: kuinka takaamme jatkossakin mahdollisimman hyvin ne palvelut, joihin olemme hyvinvointivaltiossamme tottuneet turvautumaan?
Yksi keino vastata huoltosuhteen muutosten tuomiin haasteisiin on työperäinen maahanmuutto – mielipiteitä jakava kokonaisuus, jolla voitaisiin korkeamman syntyvyyden puuttuessa korvata työelämästä pois jäävien osaa väestöstä.
Jatkuvasti niin Suomessa kuin EU:ssakin törmätään kuitenkin tuttuun ongelmaan. Ulkomailla hankittu arvokas ja usein laadukas osaaminen ei olekaan enää yhtä arvokasta kohdemaahan muuttaessa.
Euroopan tilintarkastustuomioistuimen (ECA) tuore raportti paneutuu tähän haasteeseen. Perussopimukset takaavat jokaiselle EU-kansalaiselle mahdollisuuden työskennellä unionin toisissa maissa. Kuten raportista käy kuitenkin ilmi, käytetään ammattipätevyyksien tulkintaa EU:ssa hajanaisesti ja epäjohdonmukaisesti.
Pahimmillaan pätevyyksien liian tarkka tulkinta voi johtaa siihen, etteivät edes ulkomailla tutkintonsa suorittaneet suomalaiset halua palata kotimaahansa työskentelemään. Tämä on epätoivottavaa tilanteessa, jossa kaipaamme monen alan osaajia.
Yhteiskunnallisten haasteiden ratkaisemiseksi tarvitaan rohkeita päätöksiä ja kykyä nähdä kokonaisuus. Usein se tarkoittaa sitä, että irtaudutaan vanhasta, tutusta ja turvallisesta. On selvää, että ammattipätevyyksien tulkinta ja olemassaolo ovat tärkeitä keinoja yhteiskunnan eri toimintojen laadun ja jatkuvuuden takaamiseksi.
Ottamatta kantaa tarpeettoman tiukkojen tulkintojen taustasyihin, on Suomen syytä pohtia, miksi jäämme usein muita EU-maita jälkeen kilpailussa työperäisestä maahanmuutosta.
Kuten EU:n tilintarkastusraportti linjaa, on pätevyyksistä viestinnässä varmistettava viestinnän selkeys ja sen hyvä saatavuus. Hyvän keinon työvoiman houkutteluun toisi esimerkiksi eurooppalaisen ammattikortin parempi hyödyntäminen.
Selvityksemme mukaan esimerkiksi sairaanhoitajien ammattipätevyyden tunnustamispäätöksistä vain viisi prosenttia on tehty mainittua korttia hyödyntäen. Käytänteiden unioninlaajuista yhtenäistämistä siis todella vaaditaan.
Ongelma huoltosuhteesta ei ratkea itsestään. Emme voi odottaa korkeasti koulutettujen nuorten siirtyvän hoitoalalle tai nykyisten hoitajien kestävän kohtuuttomia työkuormituksia. Ratkaisuun tarvitaan luovuutta ja uusia näkökulmia. EU tarjoaa tähän mahdollisuuksia, jos Suomi osaa ja haluaa niitä hyödyntää.
Kolumnin kirjoittaja on Suomen jäsen Euroopan tilintarkastustuomioistuimessa.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
