Pessimismi tekee meidät onnellisiksi
21.12.202001:00
Suomi on valittu kolmena vuonna peräkkäin maailman onnellisimmaksi kansaksi. Mehän ei tätä uskota, vaan ihmetellään, kuinkahan huonosti niillä muilla oikein meneekään.
Niin kummalliselta kuin se tuntuukin, YK:n raportti voi epäilyistä huolimatta sittenkin pitää paikkansa. Ylen viime viikolla julkistaman kyselyn mukaan 86 prosenttia suomalaista on tyytyväisiä elämäänsä.
Tyytyväisyys on niin syvälle juurtunutta, ettei siihen ole pystynyt koronakaan. Päinvastoin. Suomalaisten tyytyväisyys elämäänsä on nyt korkeammalla tasolla kuin viime vuonna. Kaiken lisäksi yli kolmannes arvioi elämänsä olevan vuoden päästä onnellisempaa, ja yli puolet ajatteli sen pysyvän yhtä onnellisena kuin nyt. Kymmenen prosenttia sanoo olevansa tyytymätön elämäänsä.
Samansuuntaisia tuloksia on saatu muissakin tutkimuksissa. Asioiden murehtiminen on vähentynyt. Omasta terveydestä, läheisistä, toimeentulosta ja työssä jaksamisesta erittäin huolestuneiden osuus on vähentynyt merkittävästi edellisiin vuosiin verrattuna.
Myös tämän vuoden sosiaalibarometrissä sosiaalityöntekijät ja -johtajat arvioivat väestön hyvinvoinnin parhaaksi koko mittaushistoriassa eli vuodesta 1997 lähtien.
Mikä meitä oikein vaivaa? Onko niin, että tiedotusvälineet ja sosiaalinen media eivät olekaan negatiivisuudessaan oikeassa? Miksi vain huono uutinen on uutinen? Osaammeko peittää tyytyväisyytemme ja myhäillä salaa omissa oloissamme? Olemmeko parhaimmillamme vaikeuksien keskellä? Kuvaako vanha sanonta elämästä suomalaisuutta: Kun se on parasta ollut, on se työtä ja tuskaa ollut.
Ei hätää, asialle löytyy luonnollinen selitys. Suomalainen on tyytyväinen ja onnellinen, kun saa olla pessimisti sekä esittää vaatimatonta.
Psykologian emeritusprofessorin Markku Ojasen mukaan yksi selitys onnellisuudelle on pessimismi. Hän uskoo, että suomalaisille tyypillinen pessimismi suojaa meitä, ja ajattelemme, että pahemminkin voisi olla. Pessimisti ei siis pety.
Ojasen mukaan olemme puheissa pessimistisiä ja tuomme sitä esille, jotta voisimme ilahtua. Näinhän se on. Kysymykseen, kuinka menee, vastataan usein: Niin menee, kuin jäitä polttelisi. Jos oikein hyvin menee, saattaa vastaus olla: Eipä tässä kurjuutta kummempaa.
Sosiaalipsykologian tohtorikoulutettavan Jennifer de Paolan mukaan kriisit ja onnettomuudet saavat ihmiset puhaltamaan yhteiseen hiileen. Se vaikuttaa ihmisten onnellisuuteen ja tyytyväisyyteen. De Paola arvioi, että etätyö on vähentänyt stressiä ja perheelle on jäänyt arjessa enemmän aikaa.
THL:n tutkimusprofessorin Sakari Karvosen mukaan koronan vaikutus näkyy myös siinä, että elämänpiirin pienentyminen on saanut suomalaiset ymmärtämään, mitkä ovat tyytyväisyyden peruspuitteet. Suomalaisten hyvän elämän perusta on perhe ja terveys.
Oli miten oli. Huomenna alkaa päivä pidentyä, mutta ei sitä tämän harmauden keskellä huomaa. Tulisi edes kunnolla lunta, että pääsisi hiihtämään. Tosin tuskin sinne ladulle tulisi kuitenkaan kunnottomana lähdettyä oikeiden hiihtäjien tukkeeksi. Loppujen lopuksi lumesta olisi vain haittaa. Kuka sitä jaksaa jatkuvasti aurata?
Hyvää joulunalusviikkoa nyt kumminkin.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
