Kiitos Sinulle, Erkki Lähde!

Siunattu olkoon Uuden vuoden päivä 1938, kun Sinä, Erkki Lähde, synnyit Lopella. Minä opin tuntemaan Sinut Rovaniemellä 1960-luvulla, kun kokoonnuimme kesä­maanantaisin aamun työn jaolle Morttiin, Metsäntutkimus­laitoksen konttorin kentälle.

Sinä, Eljas Pohtila, Kullervo Etholén, Olavi Huuri ja monet muut tutkijat keskustelitte edellisviikon annista. Kuuntelin tarkoin puheitanne, ja kipinä metsänhoitajaksi lukua kohtaan alkoi hehkua.

Kiitos myös työtodistuksesta! Se saattoi auttaa pääsyäni Helsingin yliopistoon.

Istutin Rovaniemen ja Kittilän hoitoalueissa paljon männyn taimia auratuille aukoille kesäisin, talousmetsiin ja tutkimuksen koealoille.

Kaksi kurssikaveriani tutki johdollasi opinnäytetöinään aurauksen vaikutusta avo­hakatun maan kasvuominai­suuksiin. Ja kuten olit opettanut ja kirjoittanutkin, niin maan lämpö-, ilmavuus- ja vesiolot paranivat metsän kasvua suosiviksi.

Hyppy nykypäivään nostaa ilon mieleemme. Kylävainioiden hienon yrittäjäperheen (Keitele Timber) huippumoderni saha tuottaa nyt Kemijärvellä isot määrät sahatavaraa, jota viedään Japaniinkin tunnetusti vaativille asiakkaille. Kemiin nouseva sellutehdas kertoo jättiloikasta puuntuotannossa.

Voit olla ylpeä siitä, mitä olit jo 1960-luvulla luomassa tutkimuksillasi.

Olet turhan vaatimaton ”professorikopla” -kirjoituksessasi (MT 18.5.) Toki esiin nostamasi ilmaston lämpeneminen, typpilaskeuma ja hiilidioksidin lisääntyminen lisäävät puuston kasvua, mutta kovin kehnosti kasvavat yhäkin Lapin veden vaivaamat, tiiviiden maiden kuusi­harveikot.

Metsien kasvun vihrein terveisin oppipoikasi 1960- luvulta!

Kuten jo 1960- luvulla opetit, avohakkuun auraus luo suotuisat olot metsänkasvulle.