Kouluruuan virstanpylväät

Suomi ja Ruotsi ovat ainoita maita maailmassa, jossa valtio tarjoaa joka päivä kaikille koululaisille maksuttoman kouluruuan.

Valtion rahoittaman kouluruokailun historia yltää yli 90 vuoden taa. Eri muodoissaan ruokaa on kerätty ja tarjottu kouluissa aina keskiajan lopulta alkaen.

1600-luvulla koulupojat eli teinit keräsivät avustuksia koulujen ylläpitämiseksi. Useimmiten heille annettiin taloista ruoka-aineita ja erilaisia hyödykkeitä.

Kun 1800-luvulla perustettiin ensimmäiset kansakoulut, jouduttiin perustamaan myös oppilasasuntoloita. Niissä tarjottiin joka päivä lämmintä keittoa.

Vuonna 1908 anottiin ensimmäisen kerran valtiolta varoja kouluruokailun järjestämistä varten. Valtio myönsi vuonna 1913 kouluruokailuun 150 000 markkaa. Seuraavan kerran valtion myöntämiä varoja saatiin neljä vuotta myöhemmin. Tuolloin kouluissa aterioi 17 000 lasta päivittäin.

1948 maksuton kouluruokailu kaikille oppivelvollisuuskoulujen oppilaille alkoi.

1957 kansakoululaki määräsi kaikille koululaisille riittävän aterian jokaisena päivänä.

1967 annettu asetus sääti, että ateria on riittävä, jos se tyydyttää noin kolmanneksen lapsen päivittäisestä ravinnonsaannista.

1977 säästöpäätöksen mukaan välipalaa ei enää voitu tarjota kaikille, vaan ainoastaan erikoisruokavalioisille ja pitkämatkalaisille.

1984 peruskouluasetuksessa määrättiin, että kouluateria on annettava mahdollisuuksien mukaan yleisenä ateria-aikana ja ruokailutauon on oltava vähintään 30 minuuttia.

2004 kouluruokailu on osa perusopetuksen opetussuunnitelmaa ja koulun oppilashuoltoa

2008 kouluruualle omat ravitsemussuositukset.

Lähde: Parempaakouluruokaa.fi