Siirry pääsisältöönSiirry hakuun
Siirry sivupalkkiinSiirry alaosaan
  • Lopullinen totuus metsien hiilinieluista

    Henrik Hohteri: Mitä metsille pitäisi tehdä? Se riippuu oletuksista. Tästä voit poimia omasi.

    Huhtikuun ilmasto- eli eduskuntavaalien yksi polttava kysymys on, mitä metsille pitäisi tehdä ilmastonmuutoksen torjumiseksi.

    Se riippuu oletuksista. Tästä voit poimia omasi.

    Jos puun annetaan kasvaa, se sitoo hiiltä. Jos puu hakataan, se ei enää sido hiiltä.

    Jos hakatun puun tilalle kasvaa uusi puu, se sitoo hakatun puun hiilimäärän vuosikymmenien päästä.

    Jos hiilidioksidipäästöjä aletaan vähentää vuosikymmenien päästä, ilmastonmuutos on edennyt liian pitkälle.

    Jos puu kuolee, se lahoaa ja vapauttaa hiiltä ilmakehään. Jos kuollut puu on pieni, lahoaminen tapahtuu nopeasti. Jos suuri, hitaasti. Jos lehtipuu, nopeasti. Jos havupuu, hitaasti.

    Jos pieni puu poltetaan energiaksi ennen kuin se ehtii lahota, sen hiili siirtyy ilmakehään nopeasti, mutta se lämmittää jotakuta sitä ennen. Jos puuta ei polteta, pitää todennäköisesti polttaa jotakin muuta, jonka hiili siirtyy ilmakehään aivan yhtä nopeasti.

    Jos suuri puu poltetaan energiaksi ennen kuin se ehtii lahota, metsän hiilimäärä vähenee nopeasti ja ilmakehän kasvaa. Jos pitää silmät auki, niin energiapuupinoissa näkee paljon järeää puuta ja kantoja.

    Jos puusta rakennetaan jotakin, jota suojaavat pitkät räystäät, hiili pysyy poissa ilmakehästä jopa vuosisatoja.

    Jos rakennetaan yhä uusia rakennuksia, tarvitaan myös yhä uusia sorakuormia, betonia, ikkunoita ja ilmanvaihtokoneita sekä yhä enemmän lämmitysenergiaa.

    Jos puusta tehdään paperia, sen hiili siirtyy melko nopeasti ilmakehään, ellei paperista tehdä vaikkapa eristettä.

    Jos puu hakataan, siitä saa aina erikokoisia osia, jotka sopivat eri käyttötarkoituksiin.

    Hakkuita voi lisätä tai vähentää.

    Jos hiilidioksidipäästöjä halutaan vähentää, uusiutumattomia tuotteita pitää korvata uusiutuvilla ja metsiä pitää hakata aiempaa enemmän. Jos hakataan aiempaa enemmän ja mikään muu ei muutu, metsien hiilimäärä vähenee verrattuna siihen, että ei hakata.

    Jos Suomen hakkuut puolitetaan, metsiin kertyy oikein paljon elävää ja lahoavaa puuta. Jos sellua, paperia ja sahatavaraa ostetaan entiseen tapaan, pitää hakkuita lisätä jossain muualla. Jos muualla ei kasvateta uutta puuta hakatun tilalle, kannattaisi ennemmin hakata Suomessa. Jos muualla aletaan muuttaa joutomaita metsiksi, voi yhtä hyvin lisätä hakkuita siellä.

    Jos kaikkea vain ostetaan entiseen tapaan vuosi vuodelta enemmän, hukka meidät perii joka tapauksessa.

    Jos ilmastonmuutos lisää metsäpaloja rajusti, puun kerryttäminen metsiin ei auta ilmastoa.

    Jos isoisät olisivat tienneet, että hakkuut aiotaan puolittaa, he eivät olisi viitsineet istuttaa, harventaa ja ojittaa metsiä, ja metsissä olisi nykyistä vähemmän puuta.

    Jos tietäisimme tarkkaan, miten hiili kertyy maahan, silläkin asialla voisi jossitella. Toistaiseksi ei tiedetä.

    Jos Suomi tekee ilmaston vuoksi enemmän kuin muut maat, ammumme itseämme jalkaan. Jos koko EU tai edes Suomi, Ruotsi, Norja ja Tanska yhdessä ampuvat itseään jalkaan, koko maailman muut maat noudattavat toivottavasti esimerkkiä.