Monipaikkaisuus on maaseudun suurimpia mahdollisuuksia

Keväällä yhä useampi suomalainen otti tietokoneensa kainaloon ja suuntasi maalle. Monipaikkaisuudesta ja etätyöstä tuli viimein osa arkeamme. Onnistuimme niin julkishallinnossa, järjestöissä kuin yrityksissäkin luomaan koronakeväänä uusia toiminta­malleja.

Jatketaan tätä kehityssuuntaa ja tehdään Suomesta monipaikkaisuuden ykkösmaa! Tämä edellyttää konkreettisia panostuksia innovaatiotoimintaan, koulutukseen, tietoliikenne­yhteyksiin ja infraan kaikkialla Suomessa.

Kaikista yrityksistä maaseutualueilla toimii yli 40 prosenttia, ja suuressa osassa Suomea kärsitään yritysten jatkaja- ja osaajapulasta. Yksi tarvittavista ratkaisuista on epätyypillisen työllistymisen sääntöjen selkeyttäminen. Tämä mahdollistaisi paremmin esimerkiksi yrittäjyyden ja lyhyempien työjaksojen yhdistämisen.

Työn tekemisen pitäisi olla aina kannattavaa. Alueen koulutustarpeisiin vastaaminen ketterästi ja nopeasti sekä etäopetusta käyttäen on tärkeää. Myös yritysneuvonnan on oltava kunnossa ja palveltava monipaikkaisesti.

Tarvitsemme tulevaisuudessa koordinoitua ohjausta alueille. Maakuntiin tulee luoda toimialojen kaupallisia osaamiskeskittymiä esimerkiksi alustataloudelle. Nyt on rohkeasti kartoittava vihreän teknologian innovaatiot, joista voimme tehdä tulevaisuuden vientituotteita perinteisten rinnalle. Monissa asioissa on kyse enemmän ajattelutavan muutoksesta kuin valtavista investoinneista.

Yritykset voivat olla pienestä koostaan huolimatta elintärkeitä oman alueensa arjen toimivuudelle. Monipaikkaisuus ja etätyö eivät tarkoita välttämättä yksin työskentelyä. Kuntien tulisi tarjota alueellaan etätyötä tekeville asiantuntijoille yhteisöllisiä työtiloja ja paikkoja, joissa voi kohdata kahvitauoilla ja löytää uusia kumppanuuksia ja synnyttää uusia innovaatioita.

Kaksoiskuntalaisuus on monen arkea ja sen tunnustamista lainsäädännössä on pohdittava tosissaan. Ensi kevään kuntavaaleissa ja tulevissa kuntastrategioissa kestävän monipaikkaisuuden teemat on nostettava esiin.