Etelä-Korean koronamalli kiinnostaa muitakin

Etelä-Korean ensimmäinen koronavirustapaus todettiin tammikuun 20. päivä. Ihmiset seurasivat Wuhanin tapahtumia, mutta kukaan ei uskonut sen suuremmin leviävän Koreaan. Kuukautta myöhemmin pahin tapahtui ja virus levisi räjähdysmäisesti Daegun kaupungissa.

Yksi oireeton henkilö, rouva nro 31, levitti viruksen kirkon kokoontumisissa. Pienessä tilassa oli suuri joukko laulavia seurakunnan jäseniä ja talvi­aikaan ikkunatkin olivat suljettuina. Äkkiä kaupungissa olikin ensin satoja ja sitten tuhansia tartuntoja.

Presidentti Moon lähetti pääministerinsä vetämän johtoryhmän Daeguun pysäyttämään viruksen leviämisen. Viruksen ei haluttu leviävän tiheästi asuttuun, kymmenen miljoonan asukkaan Souliin.

Lukuisat toimenpiteet tehosivat, ja vaikka maaliskuun lopussa Koreassa oli jo lähes 10 000 tapausta, niin näistä oli Daegussa 6 704, joista 115 menehtyi. Soul säästyi helpommalla; 474 tapausta, joista 117 on parantunut eikä kukaan ole kuollut.

Toisin kuin moni muu maa, Korea ei sulkenut rajojaan, ravintoloita tai työpaikkoja. Koreassa on opittu aikaisemmista SARS-, MERS- ja sikainfluenssaepidemioista; testataan epäiltyjä tapauksia runsaasti ja selvitetään tautiketjut.

Tartunnoista on maaliskuun loppuun mennessä selvitetty 83,5 prosenttia ja altistuneet ohjattu karanteeniin. Koulut ovat pysyneet suljettuina jo monta viikkoa, kuume mitataan niin kodeissa kuin monessa kaupassa, kasvosuojusta pidetään vapaaehtoisesti kaupoissa ja liikennevälineissä, kädet desinfioidaan niin bussissa, ravintolassa kuin jopa hisseissä.

Pääministerin johtoryhmä tekee päivittäin uusia päätöksiä, jotta kaikki sairastuneet, myös oireettomat saataisiin karanteeniin. Koreassa arvioidaan joka viidennen potilaan olevan oireettomia.

Lukujen valossa epidemian huippu ohitettiin Daegussa 29.2. ja Soulissa 11.3. Soulissa löydetään silti vielä huhtikuussa noin 15 uutta tapausta päivittäin. Osa syy tähän on Euroopasta ja USA:sta palaavat henkilöt.

Maaliskuun lopun kahden viikon otannan perusteella, 35 prosenttia Korean tapauksista on tullut ulkomailta, 34,9 prosenttia on levinnyt sairaaloissa tai hoitokodeissa ja 6,3 prosenttia muissa kokoontumisissa. Eniten sairastuneita on 20–29-vuotiaiden joukossa (27,19 prosenttia). Heistä vain harvat saavat vakavia oireita. Kuolemantapaukset nousevat eksponentiaalisesti iän mukana yli 50 -vuotiailla.

Korean maataloudessa eniten vaikeuksissa ovat yritykset, jotka yleensä toimittavat luomutuotteita kouluihin. Koulut ovat olleet pitkään suljettuina eikä uusia myynti­kanavia ole helppo löytää. Koreassa ravintolamyynti putosi aluksi noin puoleen normaalista, mutta on nyt elpymään päin.

Maa- ja kalatalousyrittäjille on tarjolla erilaisia valtion avustuksia ja lainoja, jotta ne selviävät yli vaikeiden aikojen. Samaan aikaan ihmisten jokapäiväistä elämää yritetään helpottaa. Esimerkiksi vähävaraisille koululaisille jaettiin 52 000 kannettavaa tieto­konetta, pienet yritykset saavat palkkatukea työntekijöilleen ja elintarvikevientiä lisättiin Yhdysvaltoihin 26 prosenttia.

Ruoan verkkokauppa oli Kaukoidässä jo ennen kriisiä huomattavasti suurempaa kuin Suomessa, mutta on siitäkin jopa tuplaantunut. Samalla esimerkiksi Koreassa maa- ja kalataloustuotteiden kuluttaja­hinnat nousivat alkuvuonna 3,2 prosenttia. Eniten ovat nousseet kananmunien hinta 20 prosenttia ja porsaanliha 9,9 prosenttia.

Kuluttajat ostavat nyt perus­elintarvikkeita ja immuniteettia vahvistavia terveyselintarvikkeita. Korealaiset yritykset tilasivat jo Suomestakin muun muassa luomumarjatuotteita.

Korean mallia on seurattu esimerkiksi Virossa, jossa selvitetään ihmisten liikkeitä ja mitataan kuume ainakin satamassa. Itävallassa ja Tšekissä käytetään hengityssuojia. Norjassa ja Floridassa testataan runsaasti myös oireettomia ihmisiä.

Korean tärkeimmät menestystekijät kriisinhallinnassa ovat nopea päätöksenteko, avoin tiedottaminen kansalaisille ja yritysten talouden tukeminen vaikeiden aikojen yli.

Keskeistä korona-viruksesta toipumisessa on saumaton yhteistyö viranomaisten, yritysten ja kansalaisten kesken. Esimerkiksi Korean terveydenhuoltojärjestelmä on lähes täysin yksityinen, eikä ilman julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyötä tilanne olisi hallinnassa.

Suomessakin kannattaa monilla toimenpiteillä estää viruksen leviäminen, mutta samalla varmistaa yritysten mahdollisuudet menestyä korona-viruksen jälkeisessä maailmassa.

Lisääntynyt työttömyys ja yritysten taloudelliset vaikeudet koskettavat meitä kaikkia, mutta kriisistä seuraa myös aina uusi mahdollisuus. Valmistautuminen uusiin mahdollisuuksiin kannattaa aloittaa jo nyt, jotta taantuma jäisi mahdollisimman lyhyeksi.

Korealaiset yritykset tilasivat jo Suomestakin muun muassa luomumarja­tuotteita.