Metsien hyödyntäminen on parasta aluepolitiikkaa
On mahdotonta edes kuvitella, että mikään muu toimiala voisi jättää yhtä suuren lisäarvon suomalaisen maaseudun ja seutukaupunkien elinvoimaan kuin metsäklusteri. Sen vuoksi parasta aluepolitiikkaa on varmistaa metsäklusterin toimintaedellytykset myös jatkossa.
Metsästä saatavat tulot jakautuvat Suomessa laajasti. Kuva: Lari LievonenValtionvarainministeri Annika Saarikko (kesk.) avasi uudelleen keskustelun erityistalousalueista. Kaiken liiketoiminnan edellytys on kuitenkin kannattavuus, joka ei perustu tukiin tai verohelpotuksiin, vaan todelliseen kilpailuetuun. Suomen maaseudun ja maakuntien vahvuus kansainvälisessä kilpailussa ovat metsät. Metsien kestävä hyödyntäminen on suuressa osassa Suomea talouden kivijalkaa.
Metsästä saadut tulot jakautuvat laajalti. Metsänomistajia on kaikkiaan 630 000, joten metsänmyyntituloja saa iso osa Suomen väestöstä. Metsäklusteri työllistää suoraan 60 000 suomalaisista ja välillisesti moninkertaisen määrän. Monet metsäteollisuuden tuotteet menevät lähes kokonaan vientiin ja koko metsäteollisuuden viennin arvo vuonna 2020 oli 10 miljardia euroa. Metsäklusteri tahkoaa rahaa maailmanmarkkinoilta suomalaisille perheille.
Metsäklusterin vaikutus maaseudun ja seutukaupunkien elinvoimaan on valtavan tärkeä. Metsien korjuu ja kuljetus työllistää erityisesti maaseutuyrittäjiä. Alan suurimmat tuotantolaitokset sijaitsevat yleensä kasvukeskusten ulkopuolella eli lähinnä seutukaupungeissa, joissa metsäteollisuudella on ratkaiseva vaikutus koko kaupungin vetovoimaan. Tyypillisiä esimerkkejä ovat Kemi, Äänekoski, Rauma, Valkeakoski, Mänttä-Vilppula, Savonlinna, Imatra, Pietarsaari ja Lieksa.
Metsäteollisuuden investoinnit ovat ihan omassa luokassaan. Esimerkiksi MetsäFibren Kemin investoinnin arvo on 1,85 miljardia euroa. Lisäksi Kemiin ollaan investoimassa 400 miljoonaa euroa tekstiilikuitua valmistavaan tehtaaseen, joka sijoittuu entiseen metsäteollisuustehtaaseen. Äänekosken biotuotetehtaan osalta jo tiedetään, että iso investointi kerää ympärilleen muutakin liiketoimintaa.
On mahdotonta edes kuvitella, että mikään muu toimiala voisi jättää yhtä suuren lisäarvon suomalaisen maaseudun ja seutukaupunkien elinvoimaan kuin metsäklusteri. Sen vuoksi parasta aluepolitiikkaa on varmistaa metsäklusterin toimintaedellytykset myös jatkossa.
Se vaatii panostuksia infraan, jotta kotimaista puuta saada enemmän ja nopeammin tehtaille juuri nyt, kun Venäjän tuonti on loppunut. Se vaatii myös tehokasta edunvalvontaa EU:n suuntaan, jotta ennallistaminen ja suojeluvaatimukset eivät romuta hakkuumääriä ja siten koko elinkeinoa.
Arto Satonen
kansanedustaja (kok.)
maa- ja metsätalousvaliokunnan jäsen
Sastamala
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
