Suomen hiilivarasto kasvoi

Tilastokeskuksen julkistamat vuoden 2018 tiedot osoittavat, että hiilidioksidipäästöt (CO2) lisääntyivät Suomessa viime vuonna noin miljoonalla tonnilla 56,4 miljoonaan tonniin. Maankäyttösektorin niin sanottujen lulucf-nielujen koko pienentyi noin 7,3 miljoonaa CO2-tonnia.

Erityisen huomion julkisuudessa saivat metsänielut ja maankäytön muutokset.

Monet tulkitsivat tietoja niin, että metsiemme sitomat päästöt olisivat pienentyneet tuon verran. Jotkut vaativat jo metsien hakkuiden mittavaa vähentämistä. Ministeri Mikkonen suunnitteli jo metsien hakkuiden pienentämistä ainakin valtion metsissä.

Nielun käsite lulucf-mielessä ei kuitenkaan kerro sitä, miten metsien sitomien CO2-päästöjen absoluuttisen määrän käy. Se kertoo, kuinka paljon metsän vuoden aikana sitomien päästöjen määrä on muuttunut vuodessa.

Metsiimme sitoutuu hiilidioksidia joka vuosi enemmän kuin edellisenä. Viime vuonna hiilivarasto kasvoi noin 20 miljoonalla ekvivalentilla CO2-tonnilla. Metsiä hakattiin lähes 30 miljoonaa kuutiometriä vähemmän kuin ne kasvoivat.

Vastaavaan metsien tilavuuden kasvun määrään pystyi todennäköisesti vain 1–2 muuta maata koko EU:n alueella. Ajatus, että Suomen – missä puusto kasvoi viime vuonna 107 ja hakkuut olivat noin 78 miljoonaa kuutiometriä – pitäisi ryhtyä vähentämään jollakin konstein hakkuita, on perusteeton.

Kun valmistamme sellua, paperia tai energiaa, se tehdään maailman pienempiin kuuluvilla CO2-päästöillä. Erityisesti paperin ja sellun tuotannosta valtaosa menee vientiin. Jos vastaava tuotanto tehtäisiin jossakin muualla, se aiheuttaisi huomattavasti enemmän päästöjä. Lisäksi metsäteollisuutemme sivu­jakeista valmistetaan jo nyt lähes 100 terawattituntia puhdasta energiaa, lämpöä, sähköä ja liikenteen polttoaineita.

Metsien luonnontieteellisiä nieluja tulee jatkossakin kasvattaa. Se tapahtuu metsien tehokkaalla hoidolla, kestävällä kasvatuksella sekä metsittämistä mittavasti lisäämällä. Metsien käytön nostamiselle yli 80 miljoonaan kuutiometriin vuodessa on täydet perusteet, kun kasvu ylittää kohta 110 miljoonaa kuutiometriä vuodessa.

Vuotuinen metsäkato on ollut viime vuosina noin 19 000 hehtaaria. Metsityksen nostaminen noin 4 000 hehtaarista tuohon 19 000 miljoonaan hehtaariin olisi hyvä alku. Jos jotakin kannattaisi päästökaupasta saadulla miljoonilla tukea, niin juuri metsitystä.

Nielujen ohella tärkeää ovat päästöjen vähentäminen. Siinä hallitukselta on syytä odottaa tositoimia. Hallitus kertoi ohjelmassaan tekevänsä Suomesta hiilineutraalin vuoteen 2035 mennessä eli ensimmäisenä maana EU:ssa.

Metsien luonnontieteellisiä nieluja tulee jatkossakin kasvattaa.