Elintarvikevientiä voisi hyvinkin kasvattaa maidolla – 60 prosenttia Suomen maitojauheesta vietiin tähän maahan
Maitotuotteista on kasvavaa kysyntää maailmalla, ja kehitystä tukevat maailman väkiluvun kasvu ja elintason nousu. Maidon vientimarkkina on erittäin laaja, mutta kulttuuriset ja ruokatottumusten erot on hyvä huomioida.
Kuva on Valion maitojauhetehtaalta Lapinlahdelta 2015. Robotit keräävät maitojauhelavoja vietäväksi Kiinaan. Kuva: Pentti VänskäMaailman ruokamarkkinat ovat muuttuneet Venäjän hyökättyä Ukrainaan. Maatalouden kustannukset, inflaatio ja ruoan hinta nousevat. Mahdollinen ruokakriisi on oven takana ja ruoasta tulee pulaa etenkin köyhemmissä maissa.
Ruokapula ei Suomeen iske, sillä omavaraisuutemme on hyvällä tasolla. Voisiko Suomi siis olla osana ratkaisemassa ruokakriisiä? Vähäinen elintarvikevientimme kun on jo aiemminkin ollut vakava huolenaihe.
Yhteinen ruokapöytä -ryhmän vastikään julkaisema selvitys elintarvikeviennin edistämisestä asetti kunnianhimoisia tavoitteita. Tavoitteena on ollut elintarvikeviennin arvon nostaminen kolmeen miljardiin euroon vuoteen 2025 mennessä. Viime vuonna elintarvikeviennin tilastollinen arvo oli 1,7 miljardia euroa.
Viennin täytyisi lähes kaksinkertaistua muutaman vuoden aikana. Viime vuonna vienti kasvoi hieman yli kaksi prosenttia edeltävästä vuodesta. Elintarvikkeiden kauppataseen alijäämä kasvoi sekin kaksi prosenttia edellisvuodesta.
Pidemmällä aikajänteellä tavoite on vielä kunnianhimoisempi. Vuoteen 2030 mennessä elintarvikeviennin arvo pyritään kasvattamaan viiteen miljardiin euroon. Business Finlandin mukaan vuonna 2035 viennin arvon tavoite olisi jo 10 miljardia euroa.
Maitotaloustuotteiden ja munien viennin arvo oli viime vuonna noin 440 miljoonaa euroa, ja se laski lähes kolme prosenttia edeltävästä vuodesta. Näiden tuotteiden kauppatase on kuitenkin ollut ylijäämäinen jo useamman vuoden.
Vuonna 2014 maitotuotteiden vienti laski jyrkästi Venäjän asettaman tuontikiellon vuoksi. Verrattuna vuoden 2013 huippuarvoon, vuonna 2014 laskua oli 11 prosenttia ja vuonna 2015 26 prosenttia. Vuonna 2016 maitotuotteiden vienti laski alimmilleen 2010-luvulla, noin 33 prosenttia vuodesta 2013.
Romahduksesta on hiljalleen toivuttu, mutta maitotuotteiden viennin arvo on edelleen huomattavasti alempana verrattuna aikaan ennen Venäjän tuontikieltoja. Vielä viime vuonna maitotuotteiden viennin arvo oli noin 100 miljoonaa euroa alhaisempi 2013 huippuvuodesta.
Elintarvikeviennille tuli uusi kolaus, kun Ukrainan sota pysäytti viennin Venäjälle. Laskusta ei kuitenkaan tule yhtä voimakasta kuin vuonna 2014.
Suomi ei ole enää maito- tai muillakaan elintarvikesektoreilla niin riippuvainen itänaapurista. Riippuvuutta on vähennetty etsimällä uusia vientimarkkinoita sekä siirtämällä tuotantoa suoraan Venäjälle, mutta nyt yritykset ovat vetäytyneet sieltäkin.
Viime vuonna Venäjän osuus Suomen maitotaloustuotteiden viennistä oli vain alle prosentin, kun vuonna 2013 osuus oli lähes puolet.
Kiina on noussut merkittäväksi maitotuotteiden vientimaaksi Suomelle. Viime vuonna viidesosa Suomen maitotaloustuotteiden ja munien viennin arvosta meni Kiinaan.
Muutos on ollut huomattava, sillä vuonna 2013 lukema oli vain 9 prosenttia.
Kiinaan on viety maitojauhetta kasvavissa määrin, ja maan osuus Suomen maitojauheviennistä on 60 prosenttia. Muita merkittäviä maitojauheen vientimarkkinoita viime vuonna olivat Egypti ja Ruotsi.
Maitotuotteista on kasvavaa kysyntää maailmalla, ja kehitystä tukevat maailman väkiluvun kasvu ja elintason nousu.
Maidon vientimarkkina on erittäin laaja, mutta kulttuuriset ja ruokatottumusten erot on hyvä huomioida.
Jalostettujen- ja lisäarvotuotteiden kysyntä joka tapauksessa kasvaa, ja tähän Suomella olisi hyvät mahdollisuudet vastata maidon lisäksi muilla elintarvikkeilla.
Tarvitaan lisää myynti- ja markkinointiosaamista sekä vahvaa brändityötä.
Miksi sitten elintarvikevienti laahaa, vaikka potentiaalia maailmanmarkkinoilla olisi?
Elintarvikeviennin edistämistä on tehty ja osaamista kehitetty, mutta työtä tulee jatkaa ja vahvistaa. Tarvitaan lisää myynti- ja markkinointiosaamista sekä vahvaa brändityötä.
Tärkeää on myös tuotekehitys ja tuotantokapasiteettiin panostaminen, jotta oikeita tuotteita olisi vietäväksi.
Lisäarvotuotteilla ja pidemmälle jalostetuilla tuotteilla voisi kasvattaa viennin arvoa, ja saada sitä kautta lisää euroja ruokaketjuun.
Kun maailman ruokamarkkinat ovat muuttuneet sodan takia, voisiko Suomella olla mahdollisuus nostaa maitotuotteiden vientiä myös ihan perustuotteilla – sellaisilla, joita suureksi osaksi nytkin viemme?
Elintarvikevientiä voisi hyvinkin kasvattaa maidolla, jonka vienti on takavuosina ollut suurta. Maitotuotteiden kysynnän vahvistuminen kasvattaa koko sektorin vientipotentiaalia. Matkaa vuoden 2013 huippulukemiin on vielä jäljellä, puhumattakaan koko elintarvikevientitavoitteista.
Tavoitteiden saavuttaminen vaatii aloitteellisuutta, pitkäjänteisyyttä, motivoitunutta kovaa työtä ja myös vientiin suuntautuvia strategisia valintoja.
Tuorein viennin edistämisselvitys on juuri tehty, ja se antaa hyviä suuntaviivoja viennin kasvattamiseksi.
Juuso Aalto-Setälä
maatalousekonomisti
Pellervon taloustutkimus PTT ry
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
