Kriisin ennustaja
Antti Tanskanen huolestui velkaongelmasta jo vuonna 2001.
Maailman rahamarkkinakriisi tuli yllätyksenä. Yhdysvalloista alkuunsa lähtenyt myllerrys on vaikuttanut joka paikassa, jopa kaukaisessa Suomessa. Maailmalla pankki toisensa jälkeen on ajautunut yhteiskunnan holhoukseen.
Tätä ei kukaan olisi arvannut.
Vai ei! Kun finanssikriisin todistajia etsitään, löytyy ainakin yksi, joka näki sen jo vuosituhannen vaihteessa.
Antti Tanskanen, entinen professori, Suomen Akatemian pääjohtaja ja OP-ryhmän pääjohtaja alkoi puhua Yhdysvaltain velkaongelmasta jo vuonna 2001. Tanskasen ennustukset kävivät toteen hämmästyttävän tarkasti.
Tanskanen pohdiskeli Yhdysvaltain velkavetoisuutta puolijulkisesti Sitran matkalla Yhdysvaltoihin vuonna 2001. Matkalle osallistui joukko suomalaisen talouselämän, politiikan ja median edustajia, joille Tanskanen kertoi havaintojaan Yhdysvaltain taloudesta.
Tiedättekö ketään toista, joka olisi esittänyt vastaavia puheenvuoroja?
”En tiedä.”
Tanskanen itse vähättelee oikeassaolemistaan. Hän sanoo myös, että hänkin veikkasi vähän väärin, kupla kesti kauemmin kuin hän oli kuvitellut.
”En minäkään vuonna 2001 mitään subprimeista tiennyt. Tarkastelin yleistä velkaantumista. Velat eivät voi kasvaa pysyvästi tuloja nopeammin vaan siitä seuraa umpikuja. Se tosin tuli aika myöhään.”
Vuonna 2003 Tanskanen kirjoitti OP-ryhmän Chydenius-lehteen artikkelin, jossa hän epäili Yhdysvaltain talouden kestävyyttä. Hänen mukaansa velkavetoinen kysyntä oli tullut tiensä päähän. Amerikka oli niin korviaan myöten veloissa, että romahdus oli tulossa.
”Jos USA:n veturi lähtee liikkeelle, se lähtee muun maailman kannalta väärään suuntaan. USA ei vedä muita maita suosta vaan puskee ne sinne entistä syvemmälle”, Tanskanen synkisteli vastoin kaikkia muita taloustieteilijöitä.
Tanskanen vaati Euroopan omaa veturia liikkeelle, ”että se työntää Amerikan mennessään”.
Teksti oli epätavallista, mutta siihen ei silloin kiinnitetty huomiota.
Kupla kesti pitkään
”Vuosikymmenen puolivälissä tuli muitakin puheenvuoroja. Vuoden 2005 paikkeilla esimerkiksi Financial Times kirjoitti asiasta. Yhdysvaltain entinen valtiovarainministeri Larry Summers puhui Maailmanpankin ja IMF:n kokouksissa aiheesta. Velkaongelma kuitenkin unohtui, kun kriisiä ei heti tullutkaan”, Tanskanen muistelee.
”On tietysti selvää, että ei koko ajan voi puhua kriisistä. Jos sanoo koko ajan, että romahdus tulee, mutta se ei tulekaan, ei kukaan enää usko.”
Tanskanen muistuttaa, että yleinen uskomus oli siihen, että markkinat hoitavat asian.
”Yhdysvaltain keskuspankin pääjohtaja Alain Greenspan vastusti säätelyn lisäämistä ja luotti itsesäätelyyn. Nyt tiedetään, että itsesäätely ei toimi.”
Kriisi tarkoittaa sitä, että säätelyä on nyt pakko lisätä. Tanskanen muistuttaa, että sekin maksaa ja lasku tulee asiakkaille. Muuta vaihtoehtoa ei kuitenkaan ole.
Hän sanoo ymmärtävänsä kansan reaktiot, kun pankit pelastetaan veronmaksajien rahoilla. Sekin on kuitenkin välttämätöntä.
”Finanssiyritykset poikkeavat kaikista muista siinä, että ne ovat sidoksissa toisiinsa. Jos autokauppias menee nurin, se on vain iloinen uutinen kilpailijoille. Mutta jos pankki menee nurin, voi syntyä ketjureaktio, lumipalloilmiö, kun luottamus loppuu.”
”Tämän takia suuria finanssiyrityksiä ei voida päästää nurin.”
Hallitusten lupaukset toimivat
Tanskanen sanoo, että hallitusten massiiviset lupaukset taata rahajärjestelmän toimivuus on estämässä isomman katastrofin. Pankit Suomessa ja muualla selviävät tästä ja talous pelastuu.
Kriisin ennustaja onkin siis optimisti.
”Suomen pankit eivät ole kytköksissä kovin paljon anglosaksisten pankkien ongelmiin. Pankit ovat hyvässä kunnossa, maan talous on kunnossa. Valtio on lupautunut ja sitoutunut tukemaan”, Tanskanen luettelee Suomen vahvuuksia.
Tanskanen muistuttaa, että nykyaikainen talous on äärimmäisen monimutkainen ilmiö.
Lumivyöryn synnyttäneitä ns. sub prime -lainoja pidettiin aikoinaan hyvänä asiana.
”Näillä lainoilla annettiin pienituloisille mahdollisuus päästä kiinni omaan asuntoon. Se alkoi jo 1990-luvulla Clintonin aikana ja jatkui Bushin kaudella. Molemmat kehuivat tätä systeemiä. Sillä oli siis hyvä tarkoitus.”
Talouden heilahdus kuitenkin lisäsi lainanantajien riskiä. Lainoittajat pyrkivät hajauttamaan riskinsä ympäri maailmaa, josta syntyi johdannaisvyyhti.
”Tälle vuosikymmenelle ominainen innovaatio oli johdannaisten ketjuttaminen.”
Kun papereita ostettiin ja myytiin, kukaan ei enää oikeastaan tiennyt, mitä niissä oli. Kaikki on lisäksi tietokoneistettu. Tietokoneet on ohjelmoitu myymään silmänräpäyksessä tietyssä tilanteessa.
”Pankinjohtaja voi olla hirvijahdissa, mutta kone panikoituu itsestään”, Tanskanen sanoo. Kun tämä tapahtuu yhtä aikaa ympäri maailmaa, sotku on valmis.
Luottamus hyvä, kontrolli parempi
Järjestelmän puutteita kuvaa myös reittaajien eli luottoluokittajien riippuvuus toimeksiantajistaan.
”Niitä pidettiin viranomaisina. Eivät ne mitään viranomaisia olleet, ne tekivät bisnestä. Ne antoivat lausuntonsa firmoista, jotka maksoivat niiden palkat.”
Tuleeko sitten lama? Siihen entinen pankkimies ja professori vastaa selkosuomella.
”Jos ihmiset lopettavat rahankäytön, tulee lama.”
On siis kysymys luottamuksesta. Jos pankit eivät luota toisiinsa ja lainaa toisilleen rahaa, tulee lama. Jos ihmiset eivät luota pankkiinsa ja ryhtyvät elämään kädestä suuhun, tulee lama.
Mutta jos luottamus säilyy, talous toimii.
Tanskanen sanoo, että nyt hän haluaisi olla kärpäsenä katossa Kiinan valtionpankin pääjohtajan tai valtiovarainministerin huoneessa.
Kiinalla on maailman suurimmat valuuttavarannot. Se on rahoittanut tähän asti Yhdysvaltain alijäämää lainaamalla rahaa Amerikalle. Miten jatkossa?
”Jos Yhdysvallat lopettaa velkaantumisen, Kiinan pitää lopettaa ylijäämien kerääminen.”
Kiinalla on valtavat sijoitukset Amerikassa.
”Kiinalla on käsissään vanha kysymys: voiko hyvää rahaa heittää huonon rahan perään. Pitääkö rahat ottaa pois ennen kuin arvot romahtavat vai pitääkö sijoitukset pitää, jotta ne eivät romahtaisi”, Tanskanen kuvaa kiinalaisten ongelmaa.
On myös hyvä kysymys, miksi Kiina sijoittaa niin kuin sijoittaa.
”Oma käsitykseni on, että dominoivana tekijänä eivät ole taloudelliset syyt vaan valtapolitiikka. Rahapolitiikka on sille alisteista.”
Toisin sanoen, kiinalaiset ovat päättäneet ostaa valtaa rahalla.
Onko Tanskanen tässäkin oikeassa? Sen näyttää aika.
”Jos ihmiset lopettavat rahankäytön, tulee lama.”
”Pankinjohtaja voi olla hirvijahdissa, mutta kone panikoituu itsestään.”
TEKSTI: Lauri Kontro KUVA: Kari Salonen
Artikkelin aiheetOta kantaa aiheisiimme
Voit lähettää mielipiteesi julkaistavaksi MT:n Lukijalta-palstalla painikkeesta tai sähköpostitse: lukijalta@mt.fi.
- Osaston luetuimmat
