Yksinäisyys yhä suurempi ongelma Suomessa

Suomi on jo vuosia erottunut edukseen kansainvälisissä hyvinvointitutkimuksissa. Me olemme yksi maailman onnellisimmista kansoista.

Kuitenkin joka viides suomalainen kokee joskus yksinäisyyttä, lähes joka kymmenennellä yksinäisyys on jatkuva seuralainen. Yksinäisyys on yhtä merkittävä terveysriski kuin tupakointi tai ylipaino.

Yksinäisyyttä voi torjua panostamalla psyykkiseen, sosiaaliseen ja ympäristöön liittyvään elämänlaatuun. Fyysinen elämänlaatu, kuten heikko liikuntakyky, ei yksin selitä yksinäisyyttä, kertoi Kati Närhi Jyväskylän yliopiston Promeq -tutkimushankkeesta.

Yksinäisyys on kipeä ongelma erityisesti yksinasuvien ja paljon palveluita tarvitsevien ikääntyneiden joukossa. Ikääntyneiden viesti on, että yksinäiset haluavat päästä pois kotoa vaikka liikuntakyky olisikin heikko.

Yksinäisyys koskettaa kaikenikäisiä.

Nuoret nimeävät ongelmikseen yksinäisyyden, heikon itsearvostuksen, vanhempien kaipuun, koulukiusaamisen ja asunnottomuuden. Ne jättävät nuoren elämään syvät jäljet. Nuoret kertovat kaipaavansa kipeästi vanhempia, jotka pystyisivät auttamaan heitä ja joilla olisi heille aikaa.

Hyvä resepti nuorten ongelmiin onkin se, että he saavat sosiaalista tukea, asiallista ja kunnioittavaa kohtelua, kavereita ja kuulluksi ja nähdyksi tulemista.

Olen iloinen, että lasten ja nuorten ääntä halutaan nyt kuulla heille suunnattujen palvelujen suunnittelussa. Onnistuneet ja vaikuttavat palvelut syntyvät vain yhteistyössä kaikkien toimijoiden kesken.

Myös valtion ja kuntien on kannettava vastuunsa lapsiperheille suunnattujen palvelujen kokonaisuudesta. Perheet tarvitsevat enemmän ja oikea-aikaista tukea arkeensa. Lapsiperheiden kotipalvelu on yksi tehokkaimmista avun muodoista.