Kansa vaatii poliitikoilta vastuun kantamista

MT julkaisi mielipidesivullaan 3.10. kirjoitukseni: Soinin olisi pitänyt mennä hallitukseen.

Reijo Ojennus varapuheenjohtaja perussuomalaiset ja Reijo Tossavainen kansanedustaja (ps) vastasivat kirjoitukseeni (MT 8.10.).

Reijo Tossavaisen kirjoituksen otsikko: ”Heimo Linna sortui alatyyliseksi” loukkasi minua henkilökohtaisesti.

Ja syy on se, että viime sotien lopussa, Lapin sodassa, jouduin Laguksen joukkojen ryhmänjohtajana sellaiseen tilanteeseen, että piti tekeytyä valekuolleeksi välttyäkseni sankarihaudasta.

Tästä kokemuksesta selvitäkseni tein itselleni lupauksen, että yritän koko elämäni taistella ihmisystävällisemmän maailman puolesta, ettei tarvitsisi aseilla erilaisia näkemyksiä ratkoa. Ja tämä on syy, miksi kirjoitin, että vaalivoittaja Soinin olisi pitänyt mennä hallitukseen.

En halunnut vastata näihin kirjoituksiin ennen kunnallisvaaleja, sillä niissä molemmissa oli melkoista uhoa tulevan perussuomalaisten vaalivoiton johdosta. Kun olen ollut Veikko Vennamon kanssa samanaikaisesti kansanedustajana vuosina 1966-1987, niin tunnen politiikan erittäin hyvin.

Kun Timo Soini taitavalla EU-vastaisella vaalityölään ennen vuoden 2011 eduskuntavaaleja sai poliittisia asiantuntijoita puolelleen mediassa ja nosti puolueensa kansanedustajamäärän 5:stä 39:ään, minäkin sanoin, että nyt ei voi sanoa ettei kansanvalta Suomessa toimi.

Suurella vaalivoitolla Soini sai puoluetukeen perustuvat taloudelliset edut puolueelleen, mutta kieltäytyi hallitusvastuusta. Minun mielestäni tällainen politiikka on äänestäjien pettämistä.

Nyt kunnallisvaalien tulokset ovat tiedossa ja ilokseni minä voin sanoa, että äänestäjät ovat olleet kanssani samaa mieltä kansanvallan periaatteista.

Perussuomalaiset sai vuoden 2011 eduskuntavaaleissa 559 342 ääntä ja tämän vuoden kunnallisvaaleissa 307 314 ääntä.

Timo Soinin puolueen äänimäärä oli pudonnut viime vuoden eduskuntavaaleista 252 028 ääntä. Suomalaisessa politiikassa vastuun kantaminen merkitsee sitä, että kun kansa antaa luottamuksen vaaleissa, silloin on vaalivoittajien aina kannettava myös hallitusvastuu. Hallitusvastuun Timo Soini jätti eduskuntavaalien jälkeen muille ja jälki näkyy nyt kunnallisvaalituloksessa.

Professori Kari Hokkanen kirjoitti (MT 10.10.) myös alussa mainitun kirjoitukseni johdosta, jossa hän totesi, että keskusta teki viime kaudella virheitä.

Tähän Kari Hokkasen kannanottoon haluan jatkaa, että kun keskusta hävisi vuoden 2011 eduskuntavaaleissa 16 kansanedustajapaikkaa, se taisi olla puolueelle terveellinen opetus. Keskustan johto ei ole hallituskipeydessään muistanut kuunnella ratkaisuissaan äänestäjäkuntansa ääntä.

Ensimmäinen takaisku tuli siinä, kun Esko Ahon hallitus presidentti Mauno Koiviston ohjeistamana vei Suomen EU:n jäseneksi, vaikka keskustan jäsenkunta ratkaisua jyrkästi vastusti. Tämä ratkaisuhan loi Timo Soinin politiikalle kasvupohjan.

Vuoden 2012 käydyt kunnallisvaalit eivät olleet normaalit, ne olivat valtakunnallinen jatkonäytös vuoden 2011 eduskuntavaaleille.

Ja näissä kunnallisvaaleissa ainoa voittaja oli keskusta. Se pystyi lisäämään kannatustaan verrattuna viime eduskuntavaaleihin. Vuoden 2011 eduskuntavaaleissa kokonaisäänimäärä oli 463 160 ja 2012 kunnallisvaaleissa 464 853.

Kun oma poliittinen linjavalintani perustui siihen, että raskaiden sotakokemusten jälkeen aloin kannattaa Kekkosen ulkopolitiikkaa, jolla pyrittiin rahaan nykyisen Venäjän kanssa jo ennen kuin rauha pystyttiin solmimaan, toivon että keskusta uuden puheenjohtajansa Juha Sipilän johdolla kasvaa uudelleen voimakkaaksi vallankäyttäjäksi Suomen politiikassa.

Meidän suomalaisten pitää jatkuvasti muistaa, että me olemme edelleen jaetun maailman rajalla, vaikka olemmekin jäsenenä EU:ssa.

Meidän ulkopoliittisesti tärkein asiamme on, että Suomen ja Venäjän raja säilyy Paasikiven ja Kekkosen linjan mukaisesti rauhan rajana.

Pitkään elämänkokemukseeni vedoten en usko, että Suomi pystyisi YK:n turvaneuvoston kautta parantamaan luottamuksellisia suhteitaan Venäjään eikä myöskään osallistumalla Islannin ilmavalvontaan.