Sudensuojelu ei lisää vain susivahinkoja

Susien suojelun hintaa yhteiskunnalle tarkastellaan yleensä vain suden suoraan aiheuttamien kustannusten kautta. Menetelmä johtaa helposti virhepäätelmiin. Johtopäätöksissä pitäisi ehdottomasti huomioida myös hirvien kautta tulevat kustannukset.

Liikenneonnettomuus suden kanssa johtaa harvoin vakaviin seuraamuksiin, mutta vuosittain hirvikolareissa kuolee 0–2 henkilöä. Onnettomuudessa kuolleen ihmisen laskennallinen arvo Suomessa on 2,7 miljoonaa euroa. Lisäksi tulevat vammautumisista aiheutuneet kustannukset.

Suden suojelussa näytetään päästävän asetettuihin tavoitteisiin. Susikanta on levittäytynyt poronhoitoaluetta lukuun ottamatta koko maahan.

Susien kannalta käyttökelpoisia reviirejä on vielä paljon hyödyntämättä. Asukkaiden pitää vain tottua uusien naapureiden läsnäoloon.

Sudet ovat vasta kotiutumassa Lounais-Suomeen, jossa on susien kannalta parhaat elinolosuhteet. Lumipeite ei vaikeuta ruuan hankintaa. Kauriiden ja peurojen lisäksi alueella on Suomen tihein hirvikanta (5 hirveä/1000 ha). Suurella todennäköisyydellä sudet eivät alueelta lähde – eivät ainakaan puhumalla.

Oleellinen kysymys on, miten hirvikantaa säädellään, jos koirien käyttö vaikeutuu susivaaran vuoksi. Pelko on todellinen.

Vuonna 2016 hirvikoirakokeisiin osallistui yli 10 000 koiraa. Vuotta myöhemmin kokeisiin osallistui enää 8 500 koiraa, ja suurimmaksi syyksi koiranomistajat mainitsevat susipelon.

Suomessa ammuttiin metsästyskaudella 2017 noin 88 000 hirveä, joista 70–80 prosenttia hirvikoiraa apuna käyttäen. Koirajahti on vallitseva metsästysmenetelmä myös Ruotsissa.

Aikanaan käytössä oli niin sanottu ajometsästys. Nykyisin hirvikantaa ei kyetä säätelemään pelkällä miesajolla. Vuosittaiset kaatomäärät ovat aivan liian suuria ikääntyneelle metsästäjäkunnalle.

Ratkaisuksi hirvikannan säätelyyn on ehdotettu turvautumista armeijan tai erilaisten kaupallisten yritysten apuun. Näissä kaavailuissa on unohtunut, että metsästys on sidottu lakisääteisesti maanomistukseen.

Porotalouden turvaamiseksi oli pakko aloittaa ahmakannan säätely, kun petovahinkojen kokonaismäärä ylitti 10 miljoonaa euroa. Ei tarvitse olla kummoinenkaan ennustaja todetakseen, että hirvikolareiden määrä kasvaa sietämättömälle tasolle, jos hirvikantaa ei kyetä tehokkaasti hallitsemaan.

Susien kannalta parhaat alueet ovat myös ihmisasutuksen painopistealueita. Hirvi­kolareiden määrä kasvaa nopeasti tasolle, jossa vaatimukset hirviaitojen rakentamiseen kasvavat.

Kokonaan eri suuruusluokassa ovat hirvien aiheuttamat metsätalousvahingot. Ne kasvavat entisestään, jos hirvikantaa ei susien vuoksi kyetä tehokkaasti säätelemään.