Prosenteilla maata ei puolusteta, Nato-kumppanin tahto tulla avuksi on tärkeämpää
Huolimatta nolosta Nato-näytelmästä, puolustusliitto teki Suomen kannalta tärkeitä päätöksiä. Vaikka kaikki jäsenmaat eivät lopulta yltäisi tavoitteisiin, suunta on oikea. Ei maata prosenteilla muutenkaan puolusteta. Tahto tulla avuksi on Suomelle tärkeämpää.
Puolustusmenojen kasvu nostaa myös harjoituspäivien määrää eri maissa. Kuva: Puolustusvoimat25.6.202519:00
Kun Naton johto yrittää häivyttää muiston matelustaan Yhdysvaltain presidentin Donald Trumpin edessä, meidän suomalaisten on ollut vaikea katsella kyseenalaista näytelmää.
Haagin huippukokouksen noloudesta huolimatta puolustusliitto teki kuitenkin päätöksiä, joista on meille lopulta etua.
Jo pelkästään pyrkimys nostaa puolustusbudjetteja lähelle tavoitteeksi asetettua viiden prosentin bkt-osuutta on Venäjän rajamaalle tarpeellinen viesti.
Naton eurooppalaiset jäsenmaat joutuvat nyt tosipaikan eteen. Venäjän uhan edessä niiden on parannettava puolustustaan ja tunnustettava, että se maksaa.
Lopulta Suomen kannalta ei ole olennaista, pystyykö Espanja pääsemään tuohon tavoitteeseen.
Ei Eurooppaa muutenkaan prosenteilla puolusteta. Tärkeämpää on tietää, tuleeko joku hädän hetkellä meidän avuksemme vai ei?
Haagin kokouksen jälkeen toiveet avusta ovat kuitenkin vähän suuremmat kuin ennen kiisteltyä tapaamista.
Suomen kannalta on myös tärkeää, että eurooppalainen suurvalta Saksa jatkaa varautumisen tiellä.
Saksan liittokansleri Friedrich Merz totesi painokkaasti, ettei päätöstä puolustusmenojen nostosta tehdä kenenkään painostuksesta, vaan eurooppalaisten omasta vakaumuksesta tilanteen niin vaatiessa.
Ei Eurooppaa muutenkaan prosenteilla puolusteta. Tärkeämpää on tietää, tuleeko joku hädän hetkellä meidän avuksemme vai ei?
Naton pääsihteerin Mark Rutten imelyys suurimman rahoittajansa Yhdysvaltain edessä saattoi edesauttaa puolustusliiton näyttökerroksen pystyssä pitämistä.
Suomen ei kannata tähän tietenkään liikaa luottaa. Trumpin alkuviikolla antamat väljät tulkinnat puolustusliiton viidennen artiklan antamasta suojasta jäsenmaille on syytä ottaa todesta.
On epätodennäköistä, että USA kokonaan jättää Naton. Sen sijaan on aivan ilmeistä, että Trump tulkitsee liiton sääntöjä niin kuin parhaaksi näkee.
Tässä suhteessa presidentti Alexander Stubbin tiivis yhteydenpito Trumpiin on ymmärrettävää. Haittaa siitä tuskin on, jos Suomi avun tarpeeseen joskus joutuu.
Ainakaan toistaiseksi Suomi ei ole yhteydenpidossaan joutunut kyseenalaisiin tilanteisiin Naton pääsihteerin tavoin.
Suomelle on olennaista Pohjoismaiden, Venäjän rajavaltioiden, Saksan, Ranskan ja Iso-Britannian tuki tilanteessa, jossa kriisi eskaloituisi sotilaalliseksi yhteydenotoksi.
Muutakin tukea Natolta on toki syytä odottaa, mutta sen määrästä, laadusta ja nopeudesta ei ole lainkaan samanlaisia takeita kuin naapureiden osalta.
Yhdysvaltain todellisesta sitoutumisesta Venäjän vastaisiin toimiin ei tiedä kukaan. Todennäköisesti ei edes Trump itse.
Tärkeintä koko läntisten arvojen varassa elävälle Euroopalle on nyt jatkaa Ukrainan tukemista.
Euroopan on nyt selvittävä Venäjän uhasta itse.
Niin kauan kuin Venäjä kuluttaa sotavoimaansa Ukrainan rintamalla, sen mahdollisuudet uhata muita maita ovat vähäiset.
Naton näkymät Trumpin aikana ovat sumuiset, mutta hänenkään aikansa ei kestä ikuisesti.
Vaikka Yhdysvaltain paluuta takaisin eurooppalaisten kumppaniensa rinnalle odotetaan kovasti, vanhojen aikojen paluusta ei ole mitään varmuutta.
Euroopan on nyt selvittävä Venäjän uhasta itse.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
