Ahkeruuden ylistys
4.8.201702:00
Arvon mekin ansaitsemme
Suomen maassa suuressa…
Laulu Suomessa eli Arvon mekin ansaitsemme on Jaakko Juteinin (1781–1855) runo, josta piti tulla alun perin kansallislaulu. Kun Juteini kirjoitti runonsa vuonna 1816, Suomi oli ollut osa Venäjän keisarikuntaa vasta muutaman vuoden. Isänmaallinen teksti pääsi nopeasti suomalaisten suosioon, ja sitä alettiin laulaa vanhan masurkkapoljentoisen kansansävelmän tahtiin.
Kappale vakiintui myös pidetyksi koululauluksi, kun kansakoulujen laulunopetus alkoi 1860-luvun puolivälissä.
Vaik’ ei riennä riemuksemme,
leipä miesten maatessa.
Juteinin runossa suomalaiset kuvataan ahkerina ja osaavina ihmisinä. Tekstistä välittyvät hyvin myös runoilijan talonpoikaiset ihanteet.
Jaakko Juteini pyrki runon avulla nostattamaan heräävän kansakunnan itsetuntoa ja lisäämään ruumiillisen työn kunnioitusta. Toisaalta hän ylisti myös oppineisuuden merkitystä.
Nykyisin tunnettu versio laulusta on itse asiassa puolet lyhyempi kuin alkuperäinen teksti. Laulusta on jätetty pois säkeistöt, joissa viitataan nuorison harjoittamiin paheisiin.
Hattulassa syntynyt Juteini varttui talonpoikaisperheessä. Hänet lähetettiin Hämeenlinnan triviaalikouluun, josta opin tie jatkui Turun katedraalikouluun. Siellä hän suoritti myös ylioppilastutkinnon.
Virkatyönään Jaakko Juteini toimi Viipurin maistraatin sihteerinä, mutta hänet muistetaan parhaiten suomenkielisen kirjallisuuden uranuurtajana.
Fennomaaneihin kuulunut Juteini puolusti kirjoituksissaan erityisesti suomen kielen ja vähäväkisten asemaa.
Luonnossa on lempeyttä,
sydämessä siveyttä.
Oman tulkintansa Arvon mekin ansaitsemme -laulusta ovat myöhemmin levyttäneet ainakin Tapio Rautavaara ja Vesa-Matti Loiri.
2010-luvulla Sibelius-Akatemian kansanmusiikin lehtori Petri Prauda julkaisi uuden sävelmän Juteinin alkuperäiseen runoon.
MTK:n 100-vuotisjuhlassa nähtiin Maan ja metsän laulu -juhlanäytelmän ensiesitys, jossa kuultiin muun muassa kuoroversio Juteinin klassikosta.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
