Siirry pääsisältöönSiirry hakuun
Siirry sivupalkkiinSiirry alaosaan
  • Franciscuksella on yhä asiaa

    Sen lisäksi, että lentämisestä tulee nolompaa, kannattaa pohtia muutenkin työmatkojen tarpeellisuutta myös koronakriisin jälkeen.

    Pääsiäinen on perinteisesti hiljentymisen aikaa. Tänä vuonna tämä vielä korostuu. Koronan aikana koko maailma on jo hiljentynyt. Samalla monille meistä on avautunut aikaa ajatella enemmän, kun työelämän mukanaan tuoma kiire ja sosiaalinen kohina vähenevät.

    Yllättävän moni erityisesti kaupungeissa työtään tekevä on havainnut keskittymiskykynsä parantuneen. Olennaiseen tuntuu olevan etätöissä helpompi keskittyä. Samalla vahvistuu tuntuma, että saa oikeasti aikaan konkreettisia asioita. Jopa tunne oman elämän hallinnasta saattaa parantua huolimatta koronan aiheuttamasta huolesta ja jopa pelosta.

    Maaseudun yrittäjät saattavat hymähtää tästä havainnosta. Vaikka kannattavuus tiloilla on ollut jo vuosia heikkoa, oman aikataulunsa asettaminen on maaseudun elinkeinoissa ollut helpompaa kuin muualla. Nyt tämän arvon ovat havainneet kaikki muutkin.

    Kun koronasta aikanaan noustaan, on syytä miettiä, mitä kaikkea vanhasta maailmasta haluamme takaisin. Kun lentoliikenne on käytännössä pysähtynyt, etäyhteyksien varassa käydyt kokoukset ovat lisääntyneet. Kun kaikki ovat nyt ottaneet uuden teknologian käyttöön, on havaittu, että kokoukset sujuvat aivan mainiosti myös etäyhteyksien päästä.

    Erityisesti kansainväliset lennot tulevat yritysten yhteiskuntavastuun kannalta nyt kyseenalaisiksi. Korona on osoittanut globaalin järjestelmän haavoittuvuuden, jota ilmastonmuutos koko ajan vain kiihdyttää. Ilmastonmuutosta kiihdyttävästä turhasta lentämisestä tulee nyt vielä aiempaakin nolompaa.

    Samalla kannattaa pohtia yleensä työmatkojen tarpeellisuutta. Monissa tehtävissä työn tekeminen paikan päällä on toki aivan välttämätöntä, mutta hyvin monissa ei. Kun tulokset etätyöstä ovat joka tapauksessa nyt yllättäneet monet, kannattaisiko käytäntöä ainakin soveltuvin osin jatkaa? Samalla työmatkailun ilmastopäästö jäisi huomattavasti aiempaa vähäisemmäksi.

    Suomi tarvitsee sekä dynaamisia kaupunkeja että elinvoimaista maaseutua. Nyt saadut kokemukset antavat mahdollisuuden hajautetumpaan, turvallisempaan ja jopa ekologisempaan elämään. Samalla kyseenalaistuu myös länsimaisen kulutuskysynnän rakenne. Tarvitsemmeko me oikeastaan kaikkia ostosparatiiseja, joita erityisesti pääkaupunkiseudulle on rakennettu, vai riittäisikö hiljaisempi elämä?

    Olisiko tässä tapauksessa vähemmän viimeinkin enemmän?

    Jos pääsiäisen aikana haluaa tutustua kristikunnan ajatteluun aiheesta, Ylen TV1 tarjoaa pitkäperjantaina tähän mainion mahdollisuuden. Kuopion piispan Jari Jolkkosen käsikirjoittama ja selostama dokumentti Keski-Italiassa 800 vuotta sitten vaikuttaneesta Franciscus Assisilaisesta hakee nyt ajankohtaisuudessaan vertaistaan.

    Kun ilmastonmuutos vääjäämättä muuttaa kouriintuntuvasti elämisen edellytyksiä eri puolilla maailmaa ja samalla pohdimme, miten elämme tilanteessa, jossa koko maailma uhkaa sairastua, Assisilaisella saattaa olla meille kerrottavaa menneisyydestä.

    Sairastuneista huolta pitäminen, heidän ihmisarvonsa tunnustaminen ja yhteisön edun asettaminen oman hyvinvoinnin edelle juuri nyt ovat tärkeämpiä kuin kenties koskaan.