Siirry pääsisältöönSiirry hakuun
Siirry sivupalkkiinSiirry alaosaan
  • Talousrikokset eivät tunne rajoja: Euroopan on yhdistettävä voimansa

    Kyse on veron­maksajien rahoista, jotka menevät rikollisille.

    Järjestäytynyt rikollisuus tuottaa vuosittain miljardeja euroja, koska rikolliset kiertävät kansallisia sääntöjä ja välttyvät näin rikossyytteiltä.

    Kansallisilla syyttäjä­viranomaisilla ei useinkaan ole keinoja toimia nopeasti ja tehokkaasti rajojen yli.

    Sen vuoksi Euroopan on yhdistettävä voimansa kaikkien veronmaksajien eduksi ja perustettava Euroopan syyttäjän­virasto.

    EU-maiden taloudet menettävät vähintään 50 miljardia euroa alv-tuloja joka vuosi rajat ylittävien niin kutsuttujen karuselli­petosten vuoksi. Tiukoista säännöistä ja valvon­nasta huolimatta rikolliset pääsevät joskus käsiksi myös EU-varoihin. EU:n ja jäsen­valtioiden budjetteihin kohdistuviin petoksiin on puututtava tiukasti.

    Kansalliset syyttäjät tekevät erinomaista työtä ja nostavat aktiivisesti petossyytteitä, mutta heillä ei ole riittäviä keinoja pysäyttää rajat ylittäviä talousrikoksia. He voivat tehdä tapauskohtaista yhteistyötä yhteisissä tutkintaryhmissä. Se kuitenkin tarkoittaa usein pitkällisiä prosesseja eikä ole paras keino vahvistaa asian­tuntemusta ja taitotietoa tulevia tapauksia varten. Heillä ei yksinkertaisesti ole valmiuksia hankkia todisteita ulkomailta silloin, kun tutkinta edellyttää nopeaa ja yhtäaikaista toimintaa eri maissa.

    Tämä ongelma koskettaa kaikkia Euroopan maita eivätkä kansalliset viranomaiset yksinään pysty sitä ratkaisemaan.

    Ratkaisun tarjoaa Euroopan syyttäjänvirasto. Sen ansiosta tutkimukset saadaan sujumaan nopeasti kaikkialla EU:ssa ja tietoja voidaan vaihtaa reaali­aikaisesti.

    Tarkoituksena on, että jokainen EU-maa lähettää Euroopan syyttäjänvirastoon syyttäjän, ja virasto kokoaa näin yhteen kansallisen asiantuntemuksen ja koordinoi toimintaa EU:n tasolla.

    Tavoitteena on luoda vahva, riippumaton ja tehokas elin, jossa kehitetään asiantuntemusta talousrikollisuuden torjumiseksi kaikkialla EU:ssa. Euroopan syyttäjänvirasto täydentää Eurojustin työtä. Eurojust on EU:n elin, jonka erikoisalana on oikeudellinen yhteistyö rikosasioissa. Näin Eurojust pystyy keskittymään enemmän terrorismin ja muun rikollisuuden torjuntaan.

    Euroopan syyttäjänviraston perustamisesta on neuvoteltu kolme vuotta. Nyt on aika ryhtyä sanoista tekoihin. Euroopan kansalaiset haluavat nykyisin EU:lta ennen kaikkea konkreettisia tuloksia. Pyydämme kaikkia EU-maita tekemään parhaansa, jotta Euroopan syyttäjänviraston perustamis­ehdotuksen hyväksymisestä voidaan sopia ennen tämän vuoden loppua.

    Tässä on kyse rikollisille menevistä veronmaksajien rahois­ta, jotka kuuluvat yhteiseen hyötykäyttöön.

    Věra Jourová

    oikeus-, kuluttaja- ja tasa-arvo­asioista vastaava komissaari

    Barbara Matera

    Euroopan parlamentin jäsen

    Axel Voss

    Euroopan parlamentin jäsen

  • Ota kantaa aiheisiimme

    Voit lähettää mielipiteesi julkaistavaksi MT:n Lukijalta-palstalla painikkeesta tai sähköpostitse: lukijalta@mt.fi.