Kulutus kestävän kehityksen mukaiseksi
Suomen osuus maailman kasvihuonekaasuista on 0,15 prosenttia. Keskustelussa meillä päästölähteinä ovat korostuneet maatalous ja karjankasvatus. Euroopan Ympäristökeskuksen mukaan suurimmat päästöt tulevat energiantuotannosta (78 prosenttia) ja siitä luvusta kolmannesta edustavat liikenteen päästöt.
Maatalouden kasvihuonepäästöt ovat 10 prosenttia kaikista päästöistä. Maittain tarkasteltuna Suomen päästöt ovat teollistuneiden maiden pienimpiä.
On selvää, että kasvihuonepäästöjen suurimmat lähteet ovat muualla. Perussyy on globaali kuluttamisen kasvuun perustuva maailmantalous.
Ennen raaka-aineet, hyödykkeet ja työ olivat pääosin oman valtion sisällä. Nyt nämä talouselämän peruselementit keskitetään halvimpien kustannusten maihin. Sitten kaikki rahdataan ympäri maapalloa rikkaampien kansalaisten hyödykkeiksi. Tästä seuraa haittoja kaikille osapuolille.
Hiilijalanjälki globaalissa verkkokaupassa on moninkertainen verrattuna kotimaiseen kauppaan tai verkkokauppaan.
Ei yksistään riitä, että ostos lennätetään tai laivataan eri puolille maapalloa. Samaa vaatetta tilataan monta kappaletta, koska sopivuudesta ei ole takeita ilman sovittamista. Ylimääräiset palautetaan myös silloin, kun toimitus ei vastaa tilausta. Tämä onkin johtanut palautusten hurjaan kasvuun, ja esimerkiksi Amazon tuhoaa palautukset, koska se tulee halvimmaksi.
Samalla autorahtiliikenne on kasvanut lähetysten jakelun ja palautusten myötä moninkertaiseksi.
Kuluttamisen malli on sairas ilmiö ihmiselle ja ilmastolle. Tämä on kolonialismin uusi versio, kehittyvien maiden riistoa. Post Nordin tekemän tutkimuksen mukaan suomalaiset ostavat pohjoismaalaisista eniten ulkomaisista verkkokaupoista.
40 prosenttia suomalaisista verkko-ostajista tekee ostoksia ulkomaisilta sivustoilta joka kuukausi. Pohjoismaiden keskiarvo on 29 prosenttia. Käyttäjäryhmissä korostuvat nuoret.
On helppoa vaatia muita, esimerkiksi maanviljelijöitä, estämään ilmastonmuutosta. Koululakkojen ja mielenosoitusten sijaan ihmisten tulisi keskittyä oleelliseen ja muuttaa kulutuskäyttäytymistään eettiseksi ja kestävän kehityksen mukaiseksi.
Ilpo Pernaa
Kauhava
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
