Valtio, joka ei kykene huolehtimaan alueestaan, on heikko valtio – Alueiden elinvoima osaksi hallitusohjelmaa
Turvallisuuspoliittisen paineen oloissa perusasia on keksitty uudelleen: valtio, joka ei pyri tai kykene huolehtimaan alueestaan, kyseenalaistaa samalla valtiosuvereniteettinsa ja on niin sanottu heikko valtio.
Aluesuunnittelun ja -politiikan professori Sami Moisio on ennustanut, että turvallisuusajattelu palaa suomalaiseen politiikkaan. Kuva: Jouni Porsanger20.4.202312:25
Eduskuntaryhmät ovat puurtaneet viikonlopun yli vastatakseen hallitusneuvottelujen tunnusteluvaiheen vetäjän Petteri Orpon (kok.) kysymyksiin. Vastaukset annettiin eilen.
Maakuntajohtajana etsin luettelosta kysymyksiä, joilla selvitetään eduskuntaryhmien suhtautumista koko Suomen yhdenvertaiseen kehittämiseen ja alueiden elinvoimapotentiaalin hyödyntämiseen. Hallitustunnustelija kysyi: Millä keinoilla vahvistaisitte kaupunkien ja kuntien elinvoimaa ja investointikykyä muuttuneessa toimintaympäristössä?
Valmistelimme helmikuussa yhteistyössä alueiden ja työ- ja elinkeinoministeriön kanssa Itäisen Suomen kehittämisvision. Siinä aluesuunnittelun ja -politiikan professori Sami Moisio ennusti, että turvallisuusajattelu palaa suomalaiseen politiikkaan. Venäjän sodalla Ukrainassa on geopoliittinen merkitys, jonka pitäisi nostaa itäisen Suomen statusta kansallisessa politiikassa.
Moisio painottaa, että sodan seurauksena on tullut uudelleen huomatuksi, että kansallisvaltio koostuu väestön ja valtiokoneiston lisäksi myös valtioalueesta, joka liittyy suoraan valtiosuvereniteetin ylläpitämiseen. Turvallisuuspoliittisen paineen oloissa tämä perusasia on keksitty uudelleen: valtio, joka ei pyri tai kykene huolehtimaan alueestaan, kyseenalaistaa samalla valtiosuvereniteettinsa ja on niin sanottu heikko valtio.
Keskustelun tavassa ja suhtautumisessa itäisen Suomen kehittämiseen on tapahtunut jo iso muutos. Olennaista on, että keskusteluilmapiirin muutos konkretisoituu teoiksi hallitusohjelmassa. Kehittämisvisiossa tunnistettiin tarve toimenpiteisiin seuraavissa teemoissa: elinkeinot ja osaaminen, koulutus ja TKI (tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta), omavaraisuus ja turvallisuus sekä saavutettavuus.
Alueellisesta elinvoiman näkökulmasta on vielä vaikea arvioida mahdollisia investointeja ja panostuksia, joita Nato suoraan tuo. Kuitenkin voidaan arvioida, että turvallisuuspoliittisesti vakaa toimintaympäristö on kriittinen osa houkuttelevaa ympäristöä niin yrityksille kuin osaajillekin. Nato-jäsenyys luo erinomaisen perustan koko maan elinvoimalle.
Natossa arvostetaan erityisesti Suomen kokonaisturvallisuus- ja varautumisosaamista. Pohjois-Savossa valmistaudumme osaamisen kysyntään. Kokonaisturvallisuuden osaamiskeskuksen perustamisen suunnitteluun on myönnetty rahoitusta Pohjois-Savon liitolle noin 360 000 euroa.
Pohjois-Savossa on kokonaisturvallisuuden kannalta merkittävää osaamista. Maakunnan kehittämisen kärjet, kuten ruokatuotanto ja hajautettu energiantuotanto, ovat tärkeitä turvallisuuden ja huoltovarmuuden kannalta.
Tavoitteena on kytkeä osaamiskeskukseen myös laajemmin itäisen Suomen turvallisuusosaamista. Tarkoitus on tuottaa tietoa ja ennakoida asioita, joilla Suomen ja EU:n kriisinkestävyyttä ja omavaraisuutta vahvistetaan monialaisesti.
Kirjoittaja on Pohjois-Savon maakuntajohtaja.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
