Perusopetuksen tulevaisuuteen uusia näkökulmia
Maaseutukunnissa on käyty värikästä keskustelua perusopetuksen järjestelyistä. Syynä on ollut kuntien talouden ahdinko ja huoli koululaisten riittävyydestä. Vastakkain ovat valinnat kyläkoulujen tai taajaman yhteiskoulun välillä.
Yksi suuri kouluyksikkö ja pitkät koulumatkat ovat kannanotto tilastotieteen puolesta, ja tapa toteuttaa ennakoitua kehitystä vain yhdestä näkökulmasta. Onko se harkittua ennakoitua sopeutumista alueen heikkenevään kantokykyyn ja ylevää vastuunkantoa ennen lopullista antautumista? Tilastoja luettaessa ja arvioitaessa tulisi huomioida, että tutkija näkee vain todennäköisen kehityksen peilaten sitä alueen aiempaan kehitykseen.
Mitään alueen omia kehittämistoimia tai vaikkapa elinkeinoelämän vaateita tässä tilastoinnissa ei juurikaan huomioida. Mikäli perusopetuksen ja kouluinvestointien investointeja verrattaisiin vaikkapa teollisuuden henkilöstötarpeisiin pienen syntyvyyden alueilla, pitäisikö tuotannollisia investointeja hillitä tai siirtää muualle, koska vuosikymmenten päästä täällä ei tilastojen mukaan olisi työntekijöitä? No ei missään tapauksessa.
Syntyvien määrää ei pidä tuijottaa yksisilmäisesti. Tilanne korjautuu etupäässä työperäisellä maahanmuutolla, josta on jo paljon kokemuksia. Meidän pitäisi jo pelkästään elinkeinoelämämme säilymisen kannalta pohtia toimintaympäristössämme ratkaisuja, jotka turvaavat osaavan henkilöstön kasvavan tarpeen. Tämä edellyttää strategiaa myös muualta tänne muuttavien perheiden sijoittamiseksi ja näiden lasten koulutuksen järjestämiseksi.
On kokonaan kuntapäättäjiemme käsissä, näkevätkö he muun muassa välttämättömän tulijavirran kannalta houkuttelevammaksi perusopetuksen tyyssijaksi yhden suuren vai useamman pienen yksikön muodostamisen.
Korona-aika on lisännyt maaseutumaisten ja ruuhkattomien ympäristöjen arvostusta ja kysyntää. Tällaistakin trendiä on hyvä tarkkailla ja toteuttaa kauaksi tulevaisuuteen suuntautuvat kouluinvestoinnit laadukkaina ja kysynnän mukaisina. Pitää ottaa huomioon myös tilaratkaisujen jousto, seutuyhteistyön ja alueen monipuolisen markkinointimahdollisuuden myös perusopetuksen hyvän tarjonnan osalta.
Kari Luostarinen
Iisalmi
Syntyvien määrää ei pidä tuijottaa yksisilmäisesti.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
