Sähköaita on työläs mutta toimii
17.11.201015:00
Sudet tappoivat muutama vuosi sitten kymmeniä lampaita köyliöläisen Lallin Lampaan laitumilta. Tuolloin laitumilla ei ollut sähköaitoja. Vahinkojen jälkeen lammasyritys sai valtion kustantamat aitatarpeet.
”Olemme aitoja omin voimin pystytelleet ja todenneet niiden työläyden sekä pystytyksessä että ylläpidossa”, kertoo tuotantopäällikkö Kati Kaisajoki.
Aitojen alukset on pidettävä puhtaana kasvillisuudesta, muuten sähkö lakkaa kulkemasta. Aitojen alustojen huolto onnistuu parhaimmillaan koneellisesti, jos lampaat laiduntavat pellolla. Köyliöläisyrityksen laitumista osa on erityisympäristötukialueita, esimerkiksi rantaniittyjä.
”Niitä on tavattoman hankalaa aidata eikä niistä saa oikeasti sudenpitäviä. Olen laittanut rannoille valesähkölankoja, koska sinne ei ole mahdollisuutta saada sähköä kulkemaan. Se on auttanut tänä kesänä – ehkä ei ensi kesänä.”
Lallin lampaat ovat saaneet olla nyt kaksi kesää susilta rauhassa, kun lähes kaikki laitumet on rajattu sähköaidoilla. Joitakin eläimiä on kadonnut, kenties ilvesten suihin. Tilalla on laidunkauden alkaessa 300–400 karitsaa.
Köyliön seudulla kulkee havaintojen perusteella edelleen susia. Kaisajoki pitää mahdollisena, että pedot ovat saaneet sen verran pelotusta sähköstä, etteivät ole laitumille pyrkineet.
”Tai jos luonnosta löytyy ruokaa, niiden kiinnostus pyrkiä sähköaidan sisälle hiipuu.”
Kaisajoen mielestä petoja saa luonnossa olla, mutta niiden pitäisi karttaa ihmisasutusta. Lammasyritykselle petokanta merkitsee kustannusnousua.
”Jos yhtenä vuonna ei ole vahinkoja, ei voi rummuttaa, että nyt meillä on ratkaisu tilanteeseen. Jos petojen ruokatilanne luonnossa heikkenee, ne menevät nälissään läpi minkälaisista sähköaidoista tahansa.”
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
