Lukijalta: Sota avasi Suomen silmät käteisen merkitykselle ‒ se on ainoa suomalainen maksuväline
Vähävaraisille, luottotietonsa menettäneille suomalaisille käteinen on myös ainoa mahdollinen maksuväline.Suomi ja muut Pohjoismaat ovat kulkeneet pitkään digitalisaation kehityksen kärjessä – tämä näkyy myös maksuliikenteessä. Käteisen käyttö on Suomessa vähentynyt dramaattisesti.
Nyt vain noin 12 prosenttia kaikesta maksuliikenteestämme on käteisen käyttöä, kun esimerkiksi Saksassa käteisen asema on vahva, edelleen noin 60 prosenttia maksuliikenteestä.
Suomalaistenkin suhtautuminen käteiseen rahaan muuttui yhdessä yössä, kun Venäjä hyökkäsi Ukrainaan, ja ihmiset kokevat perusturvallisuutensa uhatuksi. Media on uutisoinut ahkerasti käteisautomaateille jonottavista ihmisistä ja käteisen rahan loppumisesta automaateista.
Käteisellä on kuitenkin ollut merkittävä rooli suomalaisessa yhteiskunnassa jo ennen sodan syttymistäkin etenkin maaseudulla ja pikkukaupungeissa sekä nuorten ja vähävaraisten keskuudessa. Käteisen rahan olemassaoloa muiden maksuvälineiden rinnalla puoltaa moni muukin asia kuin vain kriisiaikojen huoltovarmuus.
Käteinen on ainoa suomalainen maksuväline. Vähävaraisille, luottotietonsa menettäneille suomalaisille se on myös ainoa mahdollinen maksuväline. Maahamme saapuvat matkailijat käyttävät usein käteistä. Käteistä puoltavat myös monet yksityisyydensuojaa ja lasten talouskasvatusta tukevat argumentit.
Vanhuksille käteinen on useimmiten ensisijainen maksuväline. Harvaan asutuilla alueilla lähimmälle käteisautomaatille saattaa kuitenkin olla useita kymmeniä kilometrejä.
Yhtäkkiä käteinen raha kiinnostaa muitakin suomalaisia kuin syrjäseudun asukkaita. Mutta onko Suomi edennyt digihuuman sokaisemana liian pitkälle maksuvälineidensä digitalisaatiossa? Ovatko pankit saaneet sanella liian vapaasti kehityksen suunnan? Toistaiseksi lukuisat argumentit puoltavat sitä tosiasiaa, että käteinen raha on tärkeä turvata yhtenä maksuvälineenä muiden joukossa.
Suomalaiset voivat olla ylpeitä, että olemme pitkään kulkeneet digitaalisen kehityksen etujoukoissa. Kyse ei ole halusta pysäyttää digitaalinen kehitys ja palata takaisin pelkän käteisen käyttöön. Kyse on siitä, että meneillään oleva kriisi on herättänyt meidät ymmärtämään, että käteisellä rahalla on merkittävä paikkansa yhteiskunnassa.
Käteisen rahan toimitusketjun alasajo olisikin pysäytettävä Suomessa mahdollisimman nopeasti. Maailma ei ole vielä valmis käteisestä luopumiseen.
Risto Lepo
maajohtaja
Nosto käteisautomaatit
Nokas CMS Oy
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat

