Tunteilla lastattu

Siiri Saarimaa suunnitteli Rusko-keinuhevosen suomenhevosen kunniaksi. 

Ruskea rusko on saamassa pian seurakseen valkoisen ja mustan lajitoverin. 

Toni Siirilän puusepänverstaassa syntyy esineitä, joista kehtaa sanoa, että on itse tehty, Toni Siirilä ja Siiri Saarimaa sanovat. 

Keinuhevoset valmistuvat yksilöllisesti käsityönä. Etualalla Ruskon ensimmäinen versio. 

Se on liimattu havupuuvanerista ja sen pinta on muotoiltu hiomalaikalla ja taltalla. Sen harja on pellavalankaa, ja pinnassa kiiltelee huonekalumaali.

Sen etujalkojen välissä hopeanvärinen laatta, jossa komeilee sen tekijän nimikirjoitus Toni Siirilä ja brändi, Sir Kolke.

Se on vain puuhevonen.

Silti on helppo uskoa, että se on niin paljon enemmän. Siiri Saarimaan Suomi 100 -juhlavuoden kunniaksi suunnittelema Rusko-keinuhevoseen on ladattu koko kansallishevosemme historia. Ilman suomenhevosta ei olisi Suomea.

”Suunnittelutyön taustaksi luin erilaisia suomenhevostarinoita”, Siiri Saarimaa sanoo.

Lukemistoon kuului muun muassa Riitta-Marja Leinosen teos Hevosen ja ihmisen kumppanuus sota-aikana. ”Erityisen koskettavia ovat sotahevosten tarinat. Varsinkin ne, joissa kerrotaan hevosten paluusta kotitalleilleen. Niiden, jotka pääsivät”, Saarimaan ääni sortuu.

Itkut tirautettiin myös Habitare-sisustusmessuilla, missä Rusko oli esillä Sir Kolken omalla messuosastolla.

”Eräänkin naisen kanssa uppouduimme keskustelemaan suomenhevosista ja niiden erilaisista tarinoista. Pian nyyhkimme molemmat liikutuksesta.”

On kliseistä kirjoittaa, että Sir Kolke -sisustusbrändin ja Rusko-puuhevosen taustalla on voimakkaita tunteita – samaahan sanotaan tänä tarinallistamisen aikana kaikesta.

Tällä kertaa väitteelle kuitenkin on katetta. Puuseppä Toni Siirilän ja suunnittelija Siiri Saarimaan silmät palavat, kun he puhuvat suomalaisesta käsityöstä, kotimaisesta puusta, suomenhevosesta ja siitä, että haluavat tehdä esineitä, jotka siirtyvät isältä pojalle.

”Kestävän, toimivan ja käsintehdyn esineen arvo aletaan taas ymmärtää. Kertakäyttökulttuuri kyllästyttää ihmisiä”, Toni Siirilä sanoo.

Graafikon ja agrologin koulutuksen saanut, viime vuonna Helsinki Design Schoolista oppia hakenut Siiri Saarimaa sai idean keinuvasta suomenhevosesta jo vuosia sitten.

Lopulta puskaradion avulla hän löysi hevoselle tekijän hienopuuseppä Toni Siirilästä. Etelä-Pohjanmaalla on Jurvan puuseppäkoulutuksen vuoksi pitkät perinteet puusta tekemisessä, mutta pelkkä tekninen taito ei nyt auttanut.

Pääasiassa huonekaluja valmistanut Toni Siirilä innostui keinuhevosen tekemisestä heti.

”Kiinnostun koko ajan enemmän taide-esineiden tekemisestä. Pöytä on pöytä, mutta taide-esineissä on enemmän sijaa variaatioille. Jokainen Rusko on vähän erilainen, vaikka malli onkin sama.”

”Toni ajattelee kuten minä. Meidän oli helppo alkaa yhdessä kehittää Ruskoa eteenpäin. Ensimmäinen yhteinen mallimme tosin muistutti enemmän virtahepoa”, Siiri Saarimaa nauraa.

Lopullisen muotonsa Rusko sai vähän pakon edessä: Saarimaan piti saada mallikappale valmiiksi 100 hyvää Suomesta -kampanjaan, kun Siirilä sairastui ja oli tovin pois pelistä. Saarimaa tarttui talttaan itse.

Vaikka Rusko-puuhevonen on kaunis sisustuselementti, se on myös käyttöesine, lelu. Sen on pitänyt läpäistä turvallisuustestit. Maali on myrkytöntä ja kestävää, pellavajouhet eivät irtoa tukistuksesta.

Osallistuminen Habitare-messuille oli voimanponnistus Saarimaan yritykselle. Se kuitenkin kannatti. Rusko kiinnostaa jo saksalaisia jälleenmyyjiä, ja palstatilaa on luvassa eri sisustuslehdissä.

”Iloitsen myös siitä, että olen löytänyt Etelä-Pohjanmaalta ja muualta Suomesta loistavia käsityöläisiä toteuttamaan suunnittelemiani tuotteita.”

Sir Kolke -merkin alla myydään esimerkiksi pärekoppia, pellavatekstiileitä ja suomalaisesta lampaanvillasta valmistettuja tuotteita. Rusko-keinuhevosella on virallinen Valtioneuvoston kanslian myöntämä Suomi 100 -juhlavuoden merkintä.

www.sirkolke.com