Yhteinen terveys vaatii pahan parin ratkaisemista

YK:n ja Suomen kestävän kehityksen tavoitteet – Agenda 2030 – on merkittävä viite­kehys ja työkalulaatikko. Laaja-­alaisessa sopimuksessa on 17 kunnianhimoista tavoitetta sisältäen muun muassa koulutuksen, tasa-arvon parantamisen, terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen, maa- ja vesieko­systeemien suojelun sekä ilmastonmuutoksen pysäyttämisen.

Tavoitteena on globaali kehitys, jossa ihmisen terveys, hyvinvointi, ihmisoikeudet, taloudellinen vauraus ja yhteis­kuntien vakaus turvataan ympäristön kannalta kestävällä tavalla.

Suomi on tänä vuonna kestävän kehityksen maavertailussa ykkössijalla. Olemme (lähes) saavuttaneet tavoitteet, jotka liittyvät köyhyyden vähentämiseen, terveyteen, koulutukseen, veteen, energiaan, eriarvoisuuden vähentämiseen sekä rauhaan ja oikeusvaltioon.

Maamme ei kuitenkaan ole ykkönen kaikissa tavoitteissa. Suurimmat haasteet ovat ilmastonmuutoksen torjunta, luontokadon pysäyttäminen ja kulutus- ja tuotantotapojen kestävöittäminen.

Ilmastonmuutoksen ja luontokadon pysäyttäminen muodostavat kestävän kehityksen ekologisen perustan – puhtaan veden lisäksi. Sosiaalinen kestävyys rakentuu ekologisiin tavoitteisiin, ja yhtenä tavoitteena on terveyden ja hyvinvoinnin parantaminen. Kolmas tavoitetaso on taloudellinen kestävyys sisältäen muun muassa ihmisarvoisen työn ja talouden, kestävän teollisuuden sekä vastuullisen kuluttamisen.

Sosiaalisen ja taloudellisen kestävyyden saavuttamiseksi ekologinen perusta on pidettävä kunnossa, eli luontokato ja ilmastonmuutos on pysäytettävä. Luonnon vahvistaminen ja ilmastonmuutoksen pysäyttäminen ovat oleellisia myös ihmisen terveyden ja hyvinvoinnin saavuttamiselle.

Ihmisen terveys on riippuvainen myönteisestä vuorovaikutuksesta eläinten ja ympäristön eli luonnon monimuotoisuuden kanssa. Tätä vuorovaikutusta kutsutaan yhteiseksi terveydeksi (One Health).

Covid-19-pandemia on esimerkki yhteisestä terveydestä. Tutkijoiden mukaan virus on todennäköisesti siirtynyt lepakosta ihmiseen jonkun muun eläimen välityksellä. Tällaisissa pandemioissa tartunta­ketju kulkee tyypillisesti ensin villi­eläimistä kotieläimiin ja kotieläimistä ihmiseen.

Kansainvälisen luonto­paneelin arvioinnin mukaan noin 70 prosenttia ihmisen uusista tarttuvista taudeista on peräisin villi- ja kotieläimiltä.

Yhteinen terveys heikentyy nopeasti, jos ilmastonmuutosta ei pysäytetä. Kesällä uutisoitiin, että korkea lämpötila eri puolilla maapalloa vaikutti luontoon ja ihmiseen.

Jopa miljardi merieläintä kuoli Kanadassa korkean lämpö­tilan takia. Itämeren lämpö­tila nousi jopa kuusi astetta kasvattaen sinileväkukintoja. Japanissa ja Euroopassa kuoli tulvien takia satoja ihmisiä. Korkeat lämpötilat ruuhkauttivat terveydenhuoltoa Suomessakin.

Viherympäristöjen tuhoutuminen – kuten metsien, soiden ja niittyjen väheneminen – puolestaan aiheuttaa hiili­dioksidipäästöjä miljardeja tonneja vuodessa kiihdyttäen ilmastonmuutosta.

Luontokato ja ilmastonmuutos ovat siis kytköksissä toisiinsa. Tämän pahan parin vahvistuva vuorovaikutus vaikuttaa kielteisesti yhteiseen terveyteen.

Kestävyystavoitteiden ekologisen perustan toteutuminen ja sen vaikutus muihin kestävyystavoitteisiin vaativat vielä tutkimusta. On selvitettävä luontokadon ja ilmastonmuutoksen vuorovaikutusta sekä tämän pahan parin vaikutusta kestävän kehityksen sosiaaliseen ja taloudelliseen kestävyyteen.

On oleellista, että tutkimus­tuloksia hyödynnetään yhteis­kunnassa ja pahan parin aiheuttamat haasteet yhteiseen terveyteen ratkaistaan.

Helsingin yliopistossa on jo perustettu yhteisen terveyden verkosto (HOH Helsinki One Health), joka rohkaisee eri alojen tutkijoita yhteistyöhön ihmisten ja eläinten yhteisten terveysongelmien ratkaisemiseksi.

Tutkimuskohteista ovat esimerkiksi eläinten ja ihmisten välillä siirtyvät taudit (zoonoosit), lääkkeille vastustuskykyisten taudinaiheuttajien hallinta ruokatuotantoketjuissa, ihmisen kanssa samoja tauteja sairastavien lemmikki- ja kotieläinten yhä parempi hyödyntäminen tautimalleina sekä jalostettujen eläinlajien sairauk­sien periytyminen ja vaikutus eläinten hyvinvointiin.

YK:n kestävän kehityksen tavoitteet on tarkoitus saavuttaa vuoteen 2030 mennessä.

Suomen haasteet liittyvät tavoitteiden toteutumisen ekologiseen perustaan – myös maailmanlaajuisesti. Ilmaston­muutoksen torjunta ja luonto­kadon pysäyttäminen ovat elintärkeitä, jotta yhteinen terveys toteutuu Suomessa ja kansainvälisesti.

Tutkimuksen lisäksi tarvitsemme rakentavaa keskustelua ja ennen kaikkea päätöksentekoa kestävän kehityksen ekologisen perustan vahvistamiseksi. Tämä edesauttaisi myös terveyden ja hyvinvoinnin tavoitteiden saavuttamista.

Yhteinen terveys edellyttää suotuisaa ihmisen ja luonnon vuorovaikutusta, ripeää toimintaa ja sitä, että ihminen näkee luonnon kumppaninaan.