Yliö: Metsäomaisuus pitäisi vapauttaa perintöverosta

Metsää. Kuvituskuva. Kuva: Risto Jussila

Valtion budjettitaloudesta on tullut hallituksen ykköshuoli, johon valtiovarainministeri Riikka Purra (ps.) etsii korjauskeinoja.

Metsä on monta kertaa pelastanut maan talouden. Puuvaranto on metsätaseen mukaan ylijäämäinen ja metsä luontaisesti uudistuva luonnonvara. Sen kasvu on markkinatalouden arvostamana biomassana runsaat 100 miljoonaa kuutiometriä vuodessa ja nykyinen käyttö on kaksi kolmannesta kasvusta. Vain 1960-luvulla puun käyttö oli kasvun suuruinen, mutta jo silloin arvioitu hakkuusuunnite oli metsäohjelmien mukaan lisääntyvä.

Metsäviennissämme on nykyisin haasteita, sillä sen reaalinen arvo putosi viime vuonna 15 prosenttia. Muuten ainespuun pulassa uudet ja suuret investoinnin teollisuuteen ovat menossa hukkaan.

Mistä saadaan lisää veroja köyhtyvään kansantalouteen niin, että siitä olisi vähiten haittaa?

Purran viimeisimmän arvion mukaan ensin pitäisi työn verotusta laskea tai sitten ehkä vähentää perintöveroja. Perheyritykset ovat jo ehdottaneet yritysten perintöverotuksen vähentämistä. Sen poisto kaikelta varallisuudelta voisi arviolta pienentää valtion verotuloja miljardilla. Yrityksillä on halu ja tarve turvata seuraavalle sukupolvelle jatkuvuus ja välttää konkurssit.

Metsäpolitiikan tärkein tavoite on luoda olosuhteet markkinataloudelle ja ainespuun kaupalle sen ohella, että metsänhoidosta huolehditaan.

Yksityisillä metsänomistajilla on kolme neljännestä puuvaroista, jotka sijaitsevat pääosin maan eteläosassa. Omistusmuodolla on merkitystä siihen, miten aktiivisesti metsiä hoidetaan ja käytetään. Omistus voi perustua hallintaoikeuteen, yhtiömuotoon, yhteismetsään, kuolinpesään, verotusyhtymään ja olla yhteinen aviopuolison kanssa.

Puukauppaan tarvitaan kaikkia sitova päätös. Mitä enemmän omistajia, sitä useammin kauppa peruuntuu.

Omistusmuodon valinta on usein tehty verotuksen perusteella. Yksityisiä yli kahden hehtaarin metsänomistajia on yhteensä 430 000. Näistä on kuolinpesinä 70 000 ja yhteismetsinä 600. Omistajat ovat keskimäärin 60-vuotiaita.

Verotus on tärkeä keino vaikuttaa metsäpolitiikkaan. Viimeisin metsänhoitoon vaikuttava ratkaisu oli luopua puuston ikärajoista. Se tehtiin 10 vuotta sitten ja aikaisti mahdollisuutta uudistaa korjuukypsien metsien hakkuita. Metsiä saa hakata entistä nuorempina ja tätä perusteltiin puuvarojen ja kasvun lisäyksellä. Sen seurauksena metsätalouden kannattavuutta oli parannettavissa.

Metsien suojelu ja monimuotoisuuden hallinto sisältyvät metsätalouteen. Monimuotoisuuden velvoite kuuluu perustuslain mukaan kaikille, mutta tästä aiheutuvat tulojen menetykset ja lisääntyvät kulut kaatuvat pääosin metsänomistajille. Ainespuuta pitää jättää metsiin lahopuun lisäämiseksi, säästö- ja maisemapuita rannoille sekä luopua avainbiotooppien hakkuista.

Perintöverosta luopumisesta olisi hyötyä metsänomistajille. Hyöty osin kompensoisi suojelusta aiheutuvia menetyksiä.

Veromuutos elvyttäisi myös paikallis- ja kansantaloutta. Verotulojen pienenemisen merkitystä vähentäisivät monet myönteiset kerrannaiset vaikutukset ja säästöt hallinnossa.

Metsä on yksi varallisuuden laji, jota ei voi siirtää ulkomaille kuten yrityksiä ja muuta varallisuutta.

Metsän verotus on osin kaksinkertaista. Perintöverot maksetaan ja arvioidaan pääosin odotettavista hakkuutuloista ja metsätalouden pääomatulot nettohakkuutuloista.

Metsä jos mikä on perinteistä sukuomaisuutta, pitkäjänteisyys ja jatkuvuus ovat tärkeitä. Omistuksen siirto perheen piirissä on yleistä ja sitä tuetaan myös verotuksessa. Metsä on edelleen hyvä ja kannatettava varallisuuden laji.

Paitsi omaisuuden siirron arvioinnin ongelmat, myös henkinen perintö ja osaaminen ovat tärkeitä. Nykyisessä metsäverotuksen kokonaisuudessa on jo huojennuksia, kuten hankintameno-olettama ja metsälahjavähennys. Silti nykyinen verotuksen kokonaisuus arvonlisäveroineen on hankala ja vaikea hallittavaksi. Sitä pitäisi yksinkertaistaa ennakkoluulottomasti.

Mielestäni perintöveron poiston tärkeimpiä perusteita ovat vaikutukset puukauppoihin. Poisto helpottaisi ja yksinkertaistaisi hankalia omistusmuotoja.

Venäjän puukauppa on estynyt ja yksityismetsissä olisi tämän aukon kokoisia hakkuumahdollisuuksia. Nyt olisi korkea aika sukupolvenvaihdokselle. Poliitikoilla on tuskin muita mahdollisuus vaikuttaa elpymiseen kuin verotuksella.

Ruotsi poisti varallisuudelta perintöveron. Arvoisa valtiovarainministeri, nyt on momentum.

Simo Hannelius

metsänhoitaja

Kauniainen