Tanssia vaaran aikana – presidentin vastuu itsenäisyydestä on iso
Itsenäisyyspäivä yhdistää suomalaiset edelleen. Yhtenäisyys on iso voima erityisesti sotaa käyvässä Euroopassa. Myös Suomi elää vaaran vuosia. Kohta valittavan presidentin vastuu itsenäisyydestä on iso. Hänen pitäisi sanoittaa isänmaallisuus taas niin, että uudet sukupolvet sen varmasti omakseen kokevat.
Presidentti Sauli Niinistön valtakausi on käynyt loppua kohden yhä raskaammaksi. Kuva: Vesa Moilanen8.12.202306:45
Itsenäisyyspäivän vastaanotto keräsi jälleen suomalaiset yhteen. Ylen huomattavan perinteinen tv-spektaakkeli on saanut rinnalleen monipuolista ja dynaamista verkkosisältöä.
Onneksi, miettii moni. Kilpailu tekee tässäkin asiassa hyvää. Itsenäisyyspäivän tunnelmasta voi nauttia monesta kulmasta. Illan aikana ehtii halutessaan paljon. Ja moni varmasti ehti. Niin viipyilevä ja hajanainen Ylen suoritus oli.
Myös juhlan tunnelma oli tällä kertaa tavallista vakavampi. Ukrainan kohtalo alkaa päivä päivältä muistuttaa talvi- ja jatkosodan kokemuksia Suomelle.
Huolimatta sankarillisesta puolustustaistelusta voimat alkavat ehtyä, jos vihollinen on valmis tapattamaan omia miehiään heidän ihmisarvostaan välittämättä.
Samalla on myös huomattava, ettei Venäjäkään tätä sotaa voita. Se on tuhonnut pitkäksi aikaa mahdollisuudet kehittää talouttaan ja päästä osalliseksi kansainvälisistä investoinneista.
Venäjä on taantunut raaka-aineiden tuottajaksi ja ajautunut omaa etuaan vaalivan Kiinan energiavasalliksi.
Lisäksi Venäjä on suljettu kansainvälisten urheilu- ja kulttuuritapahtumien ulkopuolelle ja maan keskiluokka ei enää pysty hyödyntämään läntisiä omistuksiaan menneiden vuosien tapaan.
Venäjä on joutunut myös siirtymään sotatalouteen, joka väistämättä syö sen mahdollisuuksia kehittää muutenkin taantuvaa yhteiskuntaansa.
Kun presidentinvaaleihin tähyävä Yhdysvallat pohtii tukensa jatkamista Ukrainalle, EU:n olisi pidettävä ehdottomasti Ukrainaa tukevat rivinsä mahdollisimman yhtenäisinä.
Erityisesti Suomen pitäisi Venäjän rajamaana tehdä kaikkensa Ukrainan tuen jatkamiselle.
Suomessa on vaikea nähdä parempaa investointia oman puolustuksen eteen kuin Venäjän heikentyminen sen itse aloittamassa hyökkäyssodassa.
Sama pätee muihinkin länsimaihin. Ukraina taistelee myös niiden puolesta sitomalla Venäjän voimia omalle maaperälleen.
Keskiviikkoiset linnan juhlat olivat presidentti Sauli Niinistön pitkän ja loppua kohti yhä raskaamman valtakauden näkyvä huipennus.
Kukaan ei olisi vielä kaksi vuosi sitten uskonut Suomen olevan läntisen sotilasliiton Naton jäsen sotaa käyvässä Euroopassa.
Nopea ja raskas on ollut ajan riento. Ja sama arvaamattomuus koskee myös hänen kohta valittavaa seuraajansa.
Viime viikkojen konfliktit itärajalla Suomi onnistui huomattavankin yhtenäisenä torjumaan. Samanlaista yhtenäisyyttä vaaditaan varmasti myös lähivuosina.
Suomi elää Euroopassa vaaran aikaa.
Tulevan presidentin on tämä aika nyt kohdattava. Itsenäisyydestä huolehtiminen painaa parlamentarismin alta juuri hänen hartioitaan.
Isänmaallisuus on suomalasten suuri voima. Silti sekin pitäisi sanoittaa aina uusille sukupolville uudestaan niin, että se on linnan tanssiaisia konkreettisempaa.
Tämäkin tehtävä uudelle presidentille lankeaa.
Kolumnin kirjoittaja on MT:n päätoimittaja.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
