Loma on ollut hyvä, kun aivorattaat lonksuvat ja kolisevat

Kesäloma on onnistunut, jos sen päätteeksi mieli on rentoutunut. Kuva: MT-arkisto

Mielipide|Hyvinvointi

15.8.202421:30

Kolumni

Veera Ahlgrén

Tämän vuoden kesälomani, joka oli omalla mittapuullani sangen pitkä, oli ajoitettu täydellisesti. Huomasin sen esimerkiksi siitä, että kaksi päivää ennen loman alkamista tuijotin tallini ajanvarausjärjestelmää lisätäkseni sinne tapahtuman, mutta en millään keksinyt miten se tehdään. Olen käyttänyt järjestelmää kolmisen vuotta lähes päivittäin.

Päättelin, että ylikuormaa on kertynyt jonkin verran. Ei vielä niin paljon kuin tuttavallani, joka ei joskus keksinyt miten keittää kahvia omalla kahvinkeittimellään. Hän joutui palautumaan tilastaan pitkähkön sairasloman verran. Itse arvelin neljän viikon loman asiakastyöstä riittävän siihen, että kovalevyni pyörähtäisi taas käyntiin.

Lomani toisena päivänä yritin kirjoittaa, mutta en hahmottanut suomen kielen lauserakenteita ja teksti muistutti alakoulu­ikäisen ainekirjoitusta. Päätin jättää asiakastyön lisäksi myös kirjoittamisen kuukaudeksi, etten täysin tuhoaisi uraani.

Koen olevani yrittäjänä onnekas, kun pystyn vaikuttamaan lomani ajankohtaan ja pituuteen. Voin vaihtaa työnteon aiheuttaman kuormituksen koska tahansa taloudelliseen ahdinkoon, jonka loman pitäminen yrittäjälle yleensä aiheuttaa. Se on oma valintani. Palkansaaja sen sijaan joskus sinnittelee, kunnes ei enää osaa keittää kahvia.

Olen luonut aktiivilomakonseptin, jolla työasiat haihtuvat mielestä nopeasti. On lähdettävä pois kotoa, nähtävä ystäviä ja tehtävä asioita, joita ei tavallisesti koskaan tee. Jos olen kuukauden pelkästään kotinurkissa, läppäri vaatii kirjoittamaan ja hevoset haluavat juuri minun huolenpitoani. Lisäksi mieleeni pompahtelee kaikenlaisia ideoita töihin liittyvistä projekteista, joita voisi toteuttaa ”nyt kun on aikaa”. Loman loppuessa huomaan, että normaalien töideni lisäksi kontollani on muutama ylimääräinen, lomalla kesken jäänyt työmaa.

Tämän kesän lomaani mahtui todella paljon rentoja kahvitteluhetkiä ja teatteriretkiä ystävien kanssa. Lisäksi käväisin muutaman päivän road tripillä Lieksassa ja tyttären kanssa ratsastuskisoissa. Paras päännollausajatus oli pestautua festareille anniskelutyöntekijäksi. Kun on viimeksi 25 vuotta sitten tehnyt baarityötä, homma ei suju ihan niin rutiinilla, että ehtisi pyöritellä päässään muita ajatuksia, kuin ”kolme salmaria ja lonkero, herralle vielä jallu, tuosta olkaa hyvät”. Tähän vielä kaunis kesäilta, hyvää musiikkia ja kiva työporukka, niin homman voi myydä minulle lomareissuna.

Vaan nyt on loma lusittu ja huomaan olevani jälleen lähtöpisteessä. Sanat ja salasanat ovat hukassa eikä arki meinaa aivan hahmottua. Tämä on kuitenkin hyvänlaatuista sekoilua, pienehkö lomakrapula. Käyttämättömät rattaat päässäni alkavat pikkuhiljaa pyöriä, kun ne alkukesästä olivat auttamatta hidastumaan päin. Täytyy vain hetken aikaa kuunnella, kun ne kolisevat ja lonk­suvat kiittäen loman suomasta tauosta.

Tästä on taas ilo suunnata syksyä kohti. Pitäkää, oi, pitäkää kaikki huolta itsestänne, tavalla tai toisella, mieluiten juuri omallanne.

Kirjoittaja on Ylöjärven Karhella ­asuva hevosalan yrittäjä ja kirjailija.