Lukijalta: Turhaa jauhamista pienestä sähköveron korotuksesta

Kari Tuomela ei usko, että pieni sähköveron nostaminen karkottaisi datakeskusinvestointeja Suomesta, koska sähkö on Suomessa halpaa. Kuva: Google

Vuonna 2014 Suomessa alennettiin teknologiajättien yli viiden megawatin datakeskusten sähkövero liki nollaan eli 0,06 senttiin kilowattituntia kohti. Tällä toimenpiteellä haluttiin saada Suomeen datakeskusinvestointeja. Halpa energia onkin houkutellut Suomeen useita datakeskuksia ja vielä useampia on suunnitteilla.

Monilta tahoilta on todettu, että alennettu sähkövero datakeskuksille ei ole enää ole perusteltu ja aikomus onkin nostaa sähköveroa. Huomioitavaa on, että tavallisen kotitalouden veroton sähkövero on 2,25 senttiä kilowattitunnilta.

On esitetty kovaa kritiikkiä sähköveron korotusta vastaan. Väitetään ja uhkaillaan, että veron korottaminen siirtää investoinnit ulkomaille. Totuus on kuitenkin, että jos investoinnin talous on niin heikolla pohjalla, että se ei kestä edes pientä sähköveron korotusta, siihen ei kannata ryhtyä. Suomessa sähköenergia on halpaa eikä veron korottaminen vaikuta Suomeen kaavailtuihin datakeskusinvestointeihin. Ruotsikin on korottanut sähköveronsa jo kaksi vuotta sitten.

On herännyt huoli, että kestääkö Suomen sähköverkko monia uusia datakeskuksia. Tuulettomana päivänä yksi suuri datakeskus voi haukata Loviisan toisen ydinvoimalan koko energiantuotannon. Datakeskukset tarvitsevat lisää vihreää sähköä ja tämä merkitsee lisää tuulivoimaa, metsäkatoa, sähkölinjoja ja myös haittoja niille ihmisille, jotka eivät saa investoinneista taloudellista tai muuta hyötyä.

Ulkomaisille datajäteille myydään sinisilmäisesti tuhansien hehtaarien maa-alueita. Vaikka tällä hetkellä ostajien tausta tiedetään, voi bisneksessä kaikki olla kaupan ja omistajataho voi myöhemmin olla kuka tahansa. Nykyisessä maailmantilanteessa mikään ei ole varmaa.

Datakeskusten työllistämisvaikutuksista on myös eri käsityksiä. Ainakin rakentamisvaiheessa työllistyy paikallisia ihmisiä, mutta varsinaisessa toimintavaiheessa työntekijä saattavat olla toisella puolen maailmaa. Myöhemmin muutama työntekijä tarvitaan talonmiehen hommiin, mutta muuten hyöty menee ulkomaisille toimijoille.

Datakeskusinvestoinnit ovat perinteistä siirtomaapolitiikkaa, joissa alueita pyritään hyödyntämään mahdollisimman tehokkaasti. Sähköenergiaa on rajallinen määrä ja energiapulan uhatessa tavallisen sähkönkäyttäjän sähkölasku nousee, koska ulkomailta ohjatut datakeskukset saavat jo tehtyjen sopimuksien pohjalta halvan energian pienellä verolla.

Kari Tuomela

Oulu