Valtio natisee liitoksissaan

Skotit haluavat eroon Britanniasta, katalaanit marssivat itsenäisyyden puolesta. Belgiassa flaamit ovat kyllästyneet maksamaan valloonien laskuja.

Moni eurooppalainen valtio natisee liitoksissaan. Kansallistunne jyllää, mutta samalla kansallisvaltio on hätää kärsimässä.

Nykyiset valtiot syntyivät Eurooppaan pääasiassa 1800-luvun kuluessa. Mikään niistä ei ole kansallisvaltio siinä mielessä, että valtiossa asuisi vain yksi kansa. Maahanmuutto on monipuolistanut väestöpohjaa entisestään.

1900-luku oli kansallisvaltion kulta-aikaa. Valtio oli se joka ohjasi yhteiskunnan kehitystä, kävi sotia ja rakensi hyvinvointia.

Kekkosen Suomessa valtio, ja sitä ohjaavat poliitikot olivat suvereeneja päättämään melkein mistä tahansa.

Nyt kansallisvaltio on alakynnessä joka rintamalla.

Euroopassa valtiot ovat luovuttaneet yhä enemmän valtaansa EU:lle. Toisaalta unioni on antanut lisää itseluottamusta valtioista eroon pyrkiville maakunnille.

Ilman EU:ta olisi turha kuvitella, että Flanderin tai Katalonian kaltaiset pienet alueet voisivat olla omia valtioitaan. Integraation syventyessä ne voivat kuitenkin haaveilla ”maakuntien Euroopasta”, jossa kymmenet pikkuvaltiot pyörittäisivät paikallisia asioita EU:n hoitaessa ulkopolitiikan ja talouspolitiikan isot linjat.

EU ei kuitenkaan ole ainoa kansallisvaltioiden valtaa heikentävä taho. Monesta asiasta päätetään nykyään vielä paljon suuremmissa pöydissä.

Esimerkiksi kuntien ja asuntovelallisten lainamarginaaleja korottavista pankkien vakavaraisuussäännöksistä sovittiin pari vuotta sitten suurimpien teollisuusmaiden G20-kokouksessa. Lähes kaikkeen lainsäädäntöön vaikuttavista ilmastotavoitteista taas koko maailman ilmastokokouksessa. Suomalaisia kurittava rikkidirektiivi sai alkunsa merenkulkujärjestö IMO:ssa.

Globalisaatio on muuttanut ratkaisevasti yritysten ja valtioiden välisiä voimasuhteita. Yritysten verokikkailun ja veroparatiisien ympärillä pyörivä keskustelu kertoo muutoksesta. Isoilla yrityksillä on loputtomat mahdollisuudet kiertää kansallista lainsäädäntöä ja kilpailuttaa valtioita keskenään. Yksittäisiä porsaanreikiä voi aina yrittää tukkia, mutta viime kädessä valtioilla on hyvin vähän mahdollisuuksia puuttua yritysten toimintaan.

Eniten valtioita nakertaa kuitenkin velkaantuminen. Ylivelkaantunut maa ajautuu väistämättä rahoittajiensa holhoukseen. Leikkaukset ja säästötoimet taas vieraannuttavat kansalaiset valtiosta ja johtavat sisäisiin levottomuuksiin.

Kansallisvaltiota pitävät pystyssä yhteiset arvot ja jonkinlainen yhteinen käsitys siitä mihin suuntaan maata pitäisi rakentaa.

Monessa valtiossa tuo yhteinen tahto on vähissä. Yhdysvallat on poliittisessa takalukossa, koska maa on jakautunut kahteen täysin vastakkaiseen leiriin. Päätöksiä ei saada tehtyä ja velkaantuminen jatkuu.

Myös suomalaisten perinteisesti vahva yhtenäisyys on koetuksella. Kun seuraa keskustelua liberaalien kaupunkilaisten ja syrjäkylien ja lähiöiden asukkaiden välillä, tuntuu välillä, että Suomessakin asuu kaksi ihan eri kansaa.

Politiikassa kahtiajako näkyy kyvyttömyytenä tehdä päätöksiä. Ainoa asia, joka nykyistä hallitusta yhdistää, on perussuomalaisten vastustaminen. Perussuomalaiset taas pitävät itseään kansallisen yhtenäisyyden pelastajina, vaikka ovat itse seurausta yhtenäisyyden puutteesta.

Kansallisvaltio ei silti ole vielä kuollut.

Vaikka Eurooppaan tulisi lähivuosina muutama uusi pikkuvaltio, useimmat pysyvät edelleen kasassa. Venäjän, Kiinan ja monen muun maan esimerkit osoittavat, että valtiota voi edelleen pitää koossa myös pakolla ja väkivallalla.

EU voi hoitaa jäsenmaidensa puolesta monta asiaa, mutta kansalaisten yhtenäisyyttä se ei pysty vahvistamaan.

Muutamat maat, kuten Britannia, Norja ja Sveitsi, vaalivat omaleimaisuuttaan samalla kun yhä suurempi osa niidenkin lainsäädännöstä sanellaan ulkoapäin.

Mutta valtio ei enää ole samalla tavalla suvereeni kuin viime vuosisadalla.

Demokratian toteutumiselle se on iso haaste. Miten demokratia toimii valtioita suuremmissa puitteissa? Hyväksytäänkö maakuntien tai valtioiden osien eriytyminen toisistaan?

Miten voidaan samaan aikaan keskittää ja hajauttaa?